Malminetsijät moittivat sekavia säädöksiä
Malminetsintää harjoittavat yritykset ovat tuskastuneet kaivoslain tulkintaeroihin ja viranomaisten käytännön häilyvyyteen. Päätösten viipyminen aiheuttaa turhia kustannuksia.
Käytäntö vaihtelee eri alueilla. Viranomaiset valittavat toistensa päätöksistä.
”Nykyinen hämmennys ja viivästymiset malminetsinnässä pitää selvittää. Suomella ei ole varaa muuhun”, Mawson Resourcen toimitusjohtaja Michael Hudson sanoi Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.
Kanadalainen kaivosyhtiö Mawson on löytänyt muun muassa kultaesiintymiä Lapista.
Hudson varoitti sekoittamasta etsintää ja kaivostoimintaa toisiinsa.
Suuri ero on mittakaavassa. Etsijät toimivat ”tutkimuksen mitoissa ja kaivokset teollisuuden mitoissa”.
Koska etsintä ei ole kaivostoimintaa, sitä pidä sellaisena kohdella eikä soveltaa samanlaisia säännöksiä esimerkiksi asukkaiden kuulemisesta.
Jos kaikissa etsittävissä kohteissa pitäisi käydä läpi raskaat lupamenettelyt ja valituskierrokset, malminetsintä lopahtaisi kokonaan.
”Etsijöiden on tutkittava tuhat kohdetta, jotta löydetään yksi kiinnostava”, Hudson sanoi.
Etsinnän pitää toimia avoimesti ja lain mukaisesti, Hudson myönsi ja vakuutti, että näin myös on. Vastaavasti etsintää harjoittavat yhtiöt odottavat selkeitä lakeja, joille liiketoiminnan jatkuvuuden voi perustaa.
Nykyisin yksi viranomainen valittaa toisen myöntämästä luvasta ja kolmas viranomainen sitten ratkoo valitusta, neljäs ehkä kolmannesta tehtyä valitusta, ympäristöasioihin erikoistunut asianajaja Petri Vesa Asianajotoimisto Reg Lex Oy:stä kuvasi.
”Tässä ollaan kaukana yhden luukun periaatteesta”, Vesa sanoi.
Vesan mukaan malminetsintä on vaiheittain etenevä prosessi. On hyvä kysymys, missä vaiheessa ja kuinka usein Natura-arviointi on tehtävä.
Arviointi voi viedä kymmeniä tuhansia euroja ja yli vuoden ajan.
”Päätösten täytyy perustua tapauskohtaiseen harkintaan, mutta riskinä on ennakoimattomuus tai mielivaltaisilta näyttävät päätökset.”
Monimutkainen lainsäädäntö on ongelma paitsi toiminnanharjoittajille, myös maanomistajille, naapureille ja muille mahdollisille haitankärsijöille, Vesa sanoi.
Hudsonin mukaan uudet kaivokset ovat ”lahja tuleville sukupolville”.
Hän muistutti myös siitä, ettei Suomessa ole riittävästi riskipääomia malminetsintään. Ulkomainen pääoma luo tässä hyvinvointia Suomeen.
”Kaikki etsintään sijoitettava raha jää hyödyttämään Suomen taloutta. Myös kaivostoimintaan sijoitettavasta rahasta peräti 90 prosenttia jää Suomeen.”
”Etsinnässä muodostuva tieto-taito jää hyödyttämään Suomea.”
Hudsonin mukaan EU:n Natura 2000 -ohjelman alkuperäinen tarkoitus ei ollut luoda laajoja reservaatteja, joilla kaikki taloudellinen toiminta olisi kiellettyä. Haluttiin pikemminkin varmistaa sekä taloudellisesti että ekologisesti kestävä maa-alueiden käyttö. JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
