Maaseudun poikamiehet tekivät historiaa
Ievan kehittäjiin kuului 30 vuotta sitten agronomi Leo Vimpari, joka löysi puolisonsa Irman jo keskikoulusta. Juhlavuoden kunniaksi Vimpari aikoo julkistaa kirjansa verkossa. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoOulun maatalousnäyttelyssä oli tasan 30 vuotta sitten vetovoimainen koneuutuus ylitse muiden, puolison valintaan kehitetty tietokoneohjelma Ieva.
Kolmen päivän ajan isännät ja emännät täyttivät lomakkeita, joiden perusteella tietokoneohjelma pukkasi kullekin sopivia kandidaatteja.
Idean isä oli Leo Vimpari työskenteli siihen aikaan Oulun maatalouskeskuksen suunnitteluagronomina. Nykyään hänellä on puolisonsa Irman kanssa marjatila Utajärvellä.
”Meillä oli neuvontateemana perheviljelmä, maataloutemme perusta. Tätä perustaa heikensi olennaisesti tieto siitä, miten paljon oli tiloja ilman emäntää tai isäntää.”
”Samaan aikaan tietokoneet yleistyivät. Mieleen tuli, josko uutta tekniikkaa voisi käyttää emännän ja isännän hakemiseen.”
Tuumasta toimeen lähdettiin nimenomaan maaseudun poikamiesten tilanteen helpottamiseksi. Maatalousyrittäjistä oli yksin eläviä miehiä lähes 17 000 ja naisia 4 500.
Ohjelman nimi Ieva syntyi sanoista isännän ja emännän valinta.
Ievan suosio yllätti kaikki, niin viljelijät kuin mediankin. Oulussa tehtiin pioneerityötä. Esimerkiksi television Napakymppi ja verkon monet treffisivustot pyörähtivät käyntiin vuosia myöhemmin.
Vimpari pokkasi Oulun maatalousnäyttelyä seuraavana vuonna työstään Maataloustoimittajat ry:n Tiedonjyvä-palkinnon. Ensimmäisten vuosien kokemuksia Vimpari kokosi kirjaseen Ieva ja muut puhemiehet, jonka Kalevan kirjapaino julkaisi vuonna 1986.
Ieavan merkitys noteerattiin myös Helsingin yliopistossa. Nils Westermarkin johdolla tehtiin vuonna 1985 kysely, johon vastanneista kahdeksan prosenttia kertoi Ievan edistäneen seurustelusuhteen syntymistä.
Maaseutukeskusten liitossa eli nykyisessä Pro Agriassa päätettiin tehdä Ievasta valtakunnallinen ilmiö eli ottaa se säännöllisesti maatalousnäyttelyjen ohjelmaan.
Työryhmän sihteeriksi valittiin Liisa Niilola, nykyinen Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja.
”Oulu teki tosi rohkean teon. Puolison hakeminen oli siihen aikaan herkkä ja vaiettu asia”, Niilola sanoo.
Viimeisen kerran Ieva oli käytössä vuonna 1996, jolloin muitakin vaihtoehtoja alkoi olla runsaasti.
Naisia osallistui viime vuosina Ievaan niin vähän, ettei läheskään kaikille miehille löytynyt ehdokasta.
Myös epätasainen ikäjakauma teki tenää.
Ievan tärkein anti oli Niilolan mielestä avoin keskustelu, joka teki puolison hakemisesta jopa tietokoneohjelmalla yhteiskunnallisesti hyväksyttävää.
Kaikkiaan Ievaan osallistui arviolta 70 000 henkilöä.
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
