Rapukauteen voi lähteä varovaisen toiveikkaana

Kuva: Jaana Kankaanpää

Koeravustusten perusteella lisääntyminen on onnistunut hyvin, poikaset kuoriutuivat normaalia aikaisemmin.

Täplärapujen kokojakauma oli viime syyskuussa poikkeuksellinen, alle 10 sentin mittaisia rapuja oli saaliissa vain neljännes. Normaalisti pieniä rapuja on puolet saaliista.

Rktl ennustaa, että täplärapusaaliit voivat jäädä totuttua pienemmiksi, koska talveksi jäi niukasti 8–10 sentin mittaisi täplärapuja.

Viime vuosina täplärapusaalis on vaihdellut neljän ja seitsemän miljoonan yksilön välillä.

Alkuperäisiä suomalaisia jokirapuja on saatu saaliiksi yhdestä kahteen miljoonaa yksilöä vuodessa.

Rktl:n tutkimuksen mukaan liki kolmannes suomalaisista aikuisista syö kotimaisia rapuja. Kulutuksen lisääntymisen on mahdollistanut täplärapujen runsastuminen vesistöissämme.

Miehet ovat innokkaampia rapujen syöjiä kuin naiset.

Viidennes suomalaisista ei söisi rapuja missään tilanteessa. Suurin syy olla syömättä suomalaisia rapuja on se, että ne eivät ole kuuluneet lapsuuskodin ruokakulttuuriin.

Kotimaisten rapujen lisäksi meillä syödään ulkomailta tuotuja makeavesirapuja, joiden kulutus on 2,5-kertaistunut kymmenessä vuodessa.

Rapujen pyyntikausi alkaa viikon kuluttua sunnuntaina 21. heinäkuuta kello 12 ja päättyy lokakuun lopussa.