Evira kiittää metsästäjiä rabieksen torjunnasta

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kiittää kaikkia niitä metsästäjiä, jotka ovat lähettäneet sille pienpetonäytteitä.

Virasto on tehnyt vuosien ajan yhteistyötä Suomen riistakeskuksen sekä riistanhoitoyhdistysten kanssa raivotaudin torjuntaan liittyvän näytteenoton järjestämisessä.

Metsästäjien lähettämät pienpetonäytteet ovat välttämättömiä raivotautivapauden osoittamisessa.

Näytteiden avulla seurataan myös rabiessyöttirokotusten onnistumista. Aktiivisten metsästäjien avulla vuosittainen näytemäärätavoite on yleensä saavutettu ja jopa ylitettykin.

Kansainvälistä rabiespäivää vietetään joka vuosi syyskuun 28. päivänä. Päiväksi otettiin Louis Pasteurin kuolinpäivä, koska hän yhdessä kollegansa kanssa kehitti ensimmäisen tehokkaan rabiesrokotteen. Ensimmäisen kerran rabiespäivää vietettiin vuonna 2007.

Evira tutkii jatkuvasti luonnonvaraisia ja muita epäilyttävistä oireista kärsiviä eläimiä raivotaudin varalta. Poikkeuksellisesti käyttäytyvästä luon-

nonvaraisesta ketusta, supikoirasta tai muusta petoeläimestä tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille.

Kotieläinten ja pienpetojen rokottaminen on tärkein keino raivotaudin ehkäisyyn. Metsästykseen käytettävät koirat, viranomaisten palveluskoirat sekä ulkomailla käyvät koirat, kissat ja fretit on pakko rokottaa rabiesta vastaan.

Lisäksi Evira suosittelee, että kaikki muut koirat ja kissat rokotetaan säännöllisesti, samoin hevoset, jotka oleskelevat riskialueella.

Raivotaudin leviäminen Suomeen luonnonvaraisten eläinten välityksellä pyritään estämään levittämällä kaakkoisrajalle supikoirille ja ketuille tarkoitettua syöttirokotetta.

Syöttirokotteiden lentolevitys alkoi 9. syyskuuta. Noin viiden viikon aikana pudotetaan yhteensä 180 000 pienpedoille tarkoitettua rokotetta.

Rokotteet levitetään noin 40 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka ulottuu Ilomantsista Virolahdelle, sekä 20 kilometrin levyiselle vyöhykkeelle, joka kulkee etelärannikkoa pitkin itärajalta Pyhtäälle. Lentolevityksen kokonaispinta-ala on noin 10 000 neliökilometriä.

Syöttirokotteet ovat noin 30 gramman painoisia, voimakkaasti kalauutteelta haisevia ruskeita paloja. Heikennettyjä raivotautiviruksia sisältävät rokotteet ovat nesteenä foliokapselissa syöttien sisällä.

”Syötit tulee jättää maastossa rauhaan, jotta pienpedot eivät jätä niitä syömättä ihmisen hajun vuoksi. Jos syöttejä löytyy runsaasti hyvin pieneltä alueelta tai asuintalojen pihapiiristä, asiasta on hyvä ilmoittaa Eviraan”, ohjeistaa erikoistutkija Tiina Nokireki Evirasta.

Koirat kannattaa pitää erossa rokotteista, sillä rokotekapselien syöminen on aiheuttanut joillekin koirille pahoinvointia.

Raivotautia on vastustettu Suomessa määrätietoisesti vuosikymmenten ajan. Suomalaisissa eläimissä rabiesta on todettu viimeksi vuosien 1988–1989 aikana, jolloin tauti levisi maan rajojen ulkopuolelta pääsääntöisesti kettuihin ja supikoiriin Kaakkois-Suomessa.

Rabies hävitettiin eläinten rokotuksilla. Tavoitteena on pitää Suomi jatkossakin taudista virallisesti vapaana. Rabies on kuitenkin Suomessa todettu tuontieläimissä vuosina 2003 ja 2007 sekä luonnonvaraisessa lepakossa 2009.

Terhi Pape-Mustonen

Avaa artikkelin PDF