Suomi on saatava ylös pitkittyneen työllisyyskehityksen suosta
Pääministerin ei pidä syyttää yrityksiä siitä, etteivät ne työllistä, kirjoittaa Antti Kaikkonen. ”Hallituksen tehtävä on varmistaa, että ne voivat ja uskaltavat työllistää.”
Huonekalujen valmistusta konkurssiin haetun Indoorin tehtaalla Lahdessa. Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen13.2.202608:00
Tällä viikolla uutisointiin Askon ja Sotkan, perinteikkäiden huonekaluketjujen konkurssista. Se on muistutus, että kotimarkkina yskii yhä. Kuluttajien luottamus ei kanna kassalle asti eikä yrityksillä ole varmuutta tulevasta. Mitkä ovat ensi viikon uutiset?
Pitkittyvä ja kasvava työttömyys on leimannut koko kuluvaa hallituskautta. Joulukuun lopussa Suomessa oli yli 350 000 työtöntä työnhakijaa. Avoimia työpaikkoja oli samaan aikaan vain noin 29 000. Yhtä paikkaa kohden on noin tusinan verran työttömiä jonossa. Epäsuhta on massiivinen.
Työpaikat syntyvät, kun yritykset uskaltavat investoida, kehittää uutta ja palkata.
Nyt leikkauksia on kyllä pantu toimeen, mutta kasvu on jätetty ”sitten joskus” -laariin. Kasvun laiminlyönti on ollut hallitukselta iso harha-askel. Talous on myös tunnetta, ei ainoastaan taulukkoja. Tämän hallitus unohti. Luottamuksen ilmapiiriä ei ole onnistuttu rakentamaan.
Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden kasvu: pitkäaikaistyöttömiä on jo 137 700 ja alle 30-vuotiaita työttömiä lähes 80 000.
Työttömyyteen ei auta se, että vuoden päästä ehkä viilataan voitollisten yhtiöiden veroja. Tarvitaan toimia, jotka näkyvät palkkakuitissa ja yritysten työllistämispäätöksessä: keskituloisten verotusta on kevennettävä, kotitalousvähennys palautettava kunnolliseksi ja työttömyysturvan suojaosa otettava käyttöön niin, että keikkatyöstäkin jää aina plussalle.
Kunnille on lisättävä rahoitusta työllisyyspalveluihin, jotta voidaan panostaa oppisopimuksiin, starttirahaan ja palkkatukeen.
Lisäksi Suomesta on tehtävä maa, joka sanoo investoinneille kyllä. Luvitukseen nopeat takuuajat ja yhden luukun malli. Yrityssääntelyssä EU-minimin ylittävät lisävaatimuksia on ryhdyttävä poistamaan. Kun byrokratialista lyhenee, kynnys palkata madaltuu.
Keskusta on esittänyt kymmenittäin toimenpiteitä kasvun aikaansaamiseksi. Kiinnitetään huomiota mikro- ja pienyrityksiin ja perheyrityksiin pelkkien suuryritysten sijaan.
Toteutetaan perusväylänpidon, siltojen, raiteiden, kävely- ja pyöräteiden sekä yksityisteiden korjausohjelma koko maassa. Korjataan homekouluja ja muita julkisia rakennuksia. Näin saataisiin kasvu liikkeelle koko maassa. Turun tunnin juna ja Vantaan ratikka joutaisivat odottaa.
Kun työn tekeminen kannattaa ja yrityksen arki sujuu, alkaa syntyä myös työpaikkoja.
Pääministerin ei pidä syyttää yrityksiä siitä, etteivät ne työllistä. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että ne voivat ja uskaltavat työllistää. Siksi hallituksen on syytä kokoontua ylimääräiseen työllisyys- ja kasvuriiheen heti. Ennen kuin pitkittyvä työttömyys muuttuu pysyväksi.
Keskusta on valmis tekemään ratkaisuja yhdessä hallituksen kanssa, jotta Suomen suunta muuttuisi. Suomi on nostettava tästä suosta, missä nyt olemme.
Kolumnin kirjoittaja on kansanedustaja, keskustan puheenjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
