UUTISTAUSTA Onko Hollanti seuraava kriisimaa?

Euroalueen talous- ja velkakriisiä on usein analysoitu sillä tavalla, että Eurooppa on jakautunut kahtia. Vaikeuksissa ovat talouden periferiamaat, jotka ovat menetelleet vastuuttomasti. Ne ovat paikanneet vaihtotaseen vajeitaan lainarahalla.

Velkamaat täytyy nyt pelastaa toisten valtioiden takauksilla ja Euroopan keskuspankin rahoituksella. Ensin kriisimaat on palautettava maailmanpankin, IMF:n ja EU:n komission määrittelemään vakausruotuun.

Toiseen ryhmään kuuluvat kovan ytimen mallikkaan talouspolitiikan maat. Niissä noudatetaan sääntöjä, säästetään ajoissa ja kiillotetaan kolmen A:n luottoluokituksen, parhaan luokan kilpeä.

Nämä maat ilmoittavat nimensäkin halukkaasti. Ne ovat Suomi, Saksa, Alankomaat ja Luxemburg.

Yllättäen onkin niin, että yksi kaikkia sääntöjä noudattanut mallimaa, Hollanti on syöksymässä kovaa kyytiä talouden alamäkeä.

Kuningaskunnan vaikeudet alkoivat paljastua talvella. Jo helmikuussa nousi työttömien absoluuttinen määrä nousi 613 000:een. Koskaan aikaisemmin ei Hollannissa ole ollut yhtä paljon työttömiä.

Pelkästään maaliskuussa työttömyysaste kasvoi 7,7 prosentista 8,1 prosenttiin. Hollannin työttömyys oli vielä pari vuotta sitten vähäisempää kuin Saksassa.

Nyt työttömyysaste nousee nopeammin kuin Kyproksella. Synkkää kehitystä vauhdittaa yritysten konkurssiaalto. Yksin helmikuussa meni Hollannissa 755 yritystä konkurssiin. Luku on suurin maan yritystilastojen historiassa.

Kun eurokriisistä puhutaan velkariisin termein, niin yleensä mainitaan Italian yli kahden biljoonan euron velka.

Hollannin erityispiirre on kotitalouksien valtava velkaantuminen. EU:n tilastoviranomaisen mukaan yksityinen velka noussut 250 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on yli kaksi kertaa niin paljon kuin konkurssivaltio Kreikassa. EU:n keskiarvo on vähän alle 100.

Hollannin massiivisin talouspommi on viritetty juuri tämän massiivisen yksityisen velan taakse.

Yhteisen eurovaluutta-alueen luominen synnytti uudenlaiset halvan rahan markkinat. Matalien korkojen markkinaluotot koituivat muun muassa Kreikan valtiontalouden kohtaloksi.

Hollannissa halpa raha iski asuntokauppaan. Kiinteistöjen hinnat kaksinkertaistuivat. Nyt talojen hinnat romahtavat samanlaisella vauhdilla kuin finanssikriisin syntyaikoina Yhdysvalloissa.

Alankomaissa ovat asuntojen hinnat pudonneet viidessä vuodessa 16,6 prosenttia. Maan kiinteistövälittäjien etujärjestö ennakoi tälle vuodelle edelleen seitsemän prosentin alamäkeä.

Monet pessimistit epäilivät, että eurokriisi saavuttaisi kohtalokkaan terminaalivaiheen Ranskan kautta. Ranskan talous on kieltämättä surkastunut pahasti ja maan kilpailukyky on hiipunut.

Mutta Ranskan pankkijärjestelmä toimii edelleen. Alankomaissa sitä vastoin maan neljänneksi suurin pankki, finanssikonserni SNS jouduttiin jo valtiollistamaan.

Lasku oli 3,7 miljardia euroa. Jäljellä olevissa pankeissa muhii 650 miljardin euron edestä asuntolainoja. Enemmän kuin missään muussa euromaassa. Ja niitä lainoja vastaavien kiinteistöjen arvo putoaa päivä päivältä.

Avaa artikkelin PDF