Komissiotarkasti Suomenvalmiussuunnitelman
EU on vaatinut jäsenmailtaan kirjallista valmiussuunnitelmaa vakavan eläintaudin varalta jo pitkään. Varautumista vauhdittivat etenkin klassisen sikaruton epidemia useissa jäsenmaissa 1990-luvulla ja Britanniasta muualle levinnyt vakava suu- ja sorkkatautiepidemia vuonna 2001.
Tänä syksynä tarkastusmatkan Suomeen tehnyt EU-komissio pitää suomalaista valmiussuunnitelmaa ja toimintavaltuuksia sinällään hyvinä.
Kiitosta sai myös Eviran riskinarviointityö sekä elinkeinon omat toimet tautien ennaltaehkäisemiseksi.
Suomalaisohjelman heikkoutena on kuitenkin kokemattomuus, sillä edellinen iso eläintautiepidemia oli vuonna 1959.
Vaikka käytännön toimintaa on ohjeistettu komission mukaan hyvin, Suomessa luotetaan liikaa muistiin. Eläinlääkärit pitäisi kouluttaa tuntemaan valmiussuunnitelmat nykyistä paremmin, jotta käsikirjoja osattaisiin käyttää tosi tilanteessa hyödyksi.
Tarkempia ohjeita kaivattiin myös eläinten lopetuksen järjestämisestä tiloilla. Ohjeissa tulisi ottaa huomioon ensi vuonna EU:ssa voimaan tuleva eläinten suojelua koskeva lopetusasetus.
Johtaja Taina Aaltonen Evirasta yhtyy komission näkemyksiin.
”On hyvä aina aika ajoin saada ulkopuolista arviota toiminnasta, vaikka komission hyväksyntä sinänsä ei ole tärkeintä. Työtä tehdään ennen kaikkea suomalaistuotannon turvaamiseksi.”
TIINA TAIPALE
Ei meillä voi olla ylimääräistä
reserviä eläinlääkäreitä odottamassa mahdollista taudin maahantuloa,
joten tautitilanteessa kaikki vähemmän tärkeät työt saavat odottaa.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
