Suomalaiset haluavat lisää rahaa tiestöön – Tieyhdistyksen puheenjohtaja: "Tässä on selkeä epäsuhta, tiestön rahoitus romahtaa budjetissa"

Teiden huono kunto on vaikuttanut kielteisesti arkielämään 58 prosentilla suomalaisista viimeisen vuoden aikana. Kuva: Jukka Pasonen

Suomalaiset ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että tiestö pitää saada kuntoon. Jopa 79 prosenttia suomalaisista lisäisi teiden rahoitusta. Tulokset selviävät Suomen Tieyhdistyksen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Tutkimusraportin mukaan lähes puolet suomalaisista lisäisi teiden rahoitusta jonkin verran ja kolmannes suomalaisista merkittävästi.

16 prosenttia suomalaisista pitäisi rahoituksen ennallaan. Uusmaalaiset ja alle 35-vuotiaat vastaajat ovat tätä mieltä keskimääräistä useammin. Vain prosentti suomalaisista olisi valmis vähentämään teiden rahoitusta edes jonkin verran.

Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen muistuttaa, että kaikki puolueet esittivät vielä helmikuussa perusväylänpidon rahoituksen lisäämistä 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Vuoden 2019 budjetissa teiden korjausvelkaan ei kuitenkaan osoiteta lisärahoitusta.

"Tässä on selkeä epäsuhta. Kaikki haluavat lisätä budjettirahoitusta ja saada tiet kuntoon, mutta siitä huolimatta teiden rahoitus romahtaa vuoden 2019 budjetissa. Hyväkuntoisten teiden varaan voidaan rakentaa elinkeinoelämän kasvua", Raitanen sanoo.

Kyselyn mukaan teiden huono kunto on vaikuttanut kielteisesti arkipäivän elämään 58 prosentilla suomalaisista viimeisen vuoden aikana.

Teiden huonolla kunnolla on keskimääräistä enemmän vaikutusta länsisuomalaisille vastaajille (66 prosenttia). Uusmaalaisista vastaajista näin kokee vain joka toinen. Miehet ja 35–64-vuotiaat vastaajat ovat muita useammin täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa.

Kansalaisten vastauksiin voi vaikuttaa teiden kunnon lisäksi myös julkisen liikenteen saavutettavuus. Henkilöt, jotka ovat autoilijoita yli 50 prosentin todennäköisyydellä, kärsivät teiden huonosta kunnosta keskimäärin enemmän.

Tutkimus on tehty ajankohtana, jolloin valtio on usean vuoden ajan käyttänyt ylimääräistä korjausvelkarahoitusta teiden saattamiseksi parempaan kuntoon. Liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018.

Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen on tyytyväinen, että teiden korjausvelka ei enää kasva. Hän harmittelee, että korjausvelkaa ei kuitenkaan päästä lyhentämään, koska vuoden 2019 budjettiin ei tullut lisärahoitusta.

"On hieno asia, että päätiet on saatu Suomessa hyvään kuntoon. Ongelmat ovat alemmassa tieverkostossa, joka on tärkeä esimerkiksi metsäteollisuudelle, matkailuelinkeinolle ja ihan tavallisille ihmisille."

Liikenneväylien korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin maanteiden, raiteiden ja vesiväylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan kuntoon.

"Teitä on aina halvempi ylläpitää, kun ne laitetaan kuntoon. Tällöin tiet eivät tarvitse kalliita paikkauksia", Raitanen sanoo.

Tutkimuksen kohderyhmänä oli Manner-Suomen suomenkielinen aikuisväestö (15–79-vuotiaat). Puhelinhaastattelut tehtiin 6–14.8.2018.