Ministeri Kyllösellä on aiheellinen huoli

Liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) mielestä Suomen pääteiden päällysteiden kunto on huono ja alemman tieverkon katastrofaalinen. Hän muistuttaa, että teiden korjaaminen tulee kaksin verroin kalliimmaksi, kun pohjarakenteet pettävät (MT 20.5.).

Kyllösen mukaan on arvovalinta ja tulppa yhteiskunnan kehitykselle, jos tavara ja ihmiset eivät pääse liikkumaan.

Voiko asian enää selvemmin sanoa? Eri asia on, mitä päättäjät aikovat asialle tehdä. Nykyisen tasoisella rahoituksella teiden ja siltojen rapistumista ei kyetä pysäyttämään.

Suomen tieyhdistyksen laskelmien mukaan perustienpidon rahoitus on 15 vuodessa vähentynyt yli neljänneksen, vaikka kustannukset ja liikennemäärät ovat samaan aikaan lisääntyneet reilusti.

Tulevaisuus näyttää teiden ja siltojen osalta nykyistäkin synkemmältä. Raskaan liikenteen enimmäismassoja aiotaan korottaa nykyisestä 60 tonnista 76 tonniin.

Vaikka ministeri Kyllösen mukaan ei olekaan tarkoitus, että jokaisella tiellä ajettaisiin tulevaisuudessa painavimmilla ajoneuvoilla, kohdistuu rasitus myös yksityisteihin. Esimerkiksi lähes kaikki puukuljetukset lähtevät yksityisteiden varsilta.

Kyllönen on oikeassa, kun hän muistuttaa, että tiet ja sillat pitää korjata huolimatta kokonaispainojen nostamisesta. Rahaa näihin korjauksiin ei valtion budjetissa kuitenkaan ole. Huutavasta korjaustarpeesta huolimatta hallitus aikoo leikata yksityisteille maksettavia tukia jatkossakin.

Suomessa on yksityisteitä noin 350 000 kilometriä. Nykyisellä rahoituksella näistä teistä ei voida huolehtia. Valtion ensi vuoden budjettiin yksityisteiden ylläpitoon on varattu viisi miljoonaa euroa.

Tästä summasta on varattu lautoille ja losseille kaksi miljoonaa euroa. Kolmella miljoonalla eurolla ei paljoa teitä ja siltoja kunnosteta.

Teiden huono kunto ei ole pelkästään yksityisteiden ongelma. Uudenmaan elykeskuksen siltainsinöörin Olli-Pekka Aallon mukaan lisärahan puuttuessa vuoden 2020 jälkeen nykyisten 40 sillan lisäksi joudutaan sulkemaan 300 siltaa lisää. Pääteillä suljettavien siltojen määrä nousee yhdestä yhteentoista (MT 26.4.).

Kyllönen myöntää, että kehysriihessä perustienpitoon varatut 226 miljoonaa euroa eivät riitä, vaan rahaa tarvittaisiin perusväylien ylläpitoon 200 miljoonaa euroa lisää. Tieyhdistyksen mukaan tiestön korjausvelka on jo noin kaksi miljardia euroa.

Kyllönen haluaisi maa- ja metsätalousministeriön mukaan korostamaan alemman tieverkoston yhteiskunnallista merkitystä. Ministeriöiden välinen yhteistyö on toki suotavaa, mutta luulisi yksityisteiden merkityksen ja kunnon olevan päättäjien tiedossa. Ellei näin ole, olisi korkea aika tehdä maakuntamatkoja eri puolille Suomea.

Esimerkkiä tiestön hoidosta ei tarvitse hakea kaukaa. Ruotsissa on yksityisteitä noin 1,2-kertainen määrä Suomeen verrattuna, mutta valtio panostaa näiden teiden hoitoon 11 kertaa enemmän.

Liikenneministeri Kyllösen huoli tieverkoston rapautumisesta on vähintäänkin aiheellinen. Se ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös konkreettisia päätöksiä.

Teiden ongelmat eivät odottelemalla ratkea. Ellei suunta muutu, edessä on teiden kunnon osalta Kyllösen ennakoima totaalirymähdys.

Avaa artikkelin PDF