Hinta on esteenä biopohjaisten lentopolttoaineiden käytölle: "Lyhyiden matkojen lentämistä kannattaa harkita tarkkaan"

Lentoliikenteen päästöjen kasvun odotetaan pysähtyvän vuonna 2020. Kuva: Terhi Pape-Mustonen

Lentämisen biopolttoaineet ovat teknisesti toimivia, mutta biokerosiini on tällä hetkellä kolme kertaa fossiilisia polttoaineita kalliimpaa.

"Nyt haetaan sertifiointia polttoaineelle, joka on lähempänä tieliikenteen uusiutuvaa dieseliä. Sen tuotantoinvestoinnit ja siten myös kustannukset olisivat biokerosiinia pienemmät", Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati ihamäki kertoo.

"Tämä polttoaine ei ole vielä saanut vaadittavaa kansainvälistä hyväksyntää lentopolttoaineeksi, joskin hyväksymisprosessi on jo käynnissä. Jos prosessi etenee sujuvasti, biopohjainen uusiutuva diesel saatetaan hyväksyä lentokäyttöön jo tämän vuoden aikana. Hyväksynnän jälkeen on toki vielä luotava toimiva biopohjaisen dieselin toimitusketju."

Polttoaine on nykyisellään neljänneksen Finnairin kustannusrakenteesta ja suurin yksittäinen kuluerä, viime vuonna noin 600 miljoonaa euroa.

"Sertifioinnilla varmistetaan, että biokerosiinin raaka-ainepohja on EU:n kaikilla mittareilla kestävää eikä vaikuta esimerkiksi ruuantuotantoon. Lentomatkustamisessa polttoaineiden määrät ovat niin isoja, että kestävyysongelmat on pakko ratkaista", Ihamäki kuvailee.

"Finnair on tähän mennessä tehnyt kolme lentoa uusiutuvilla polttoaineilla. Näihin olisi tärkeää saada yhteistyökumppaneita alkuun mukaan, vaikka tulevaisuudessa biopolttoaineiden onkin seisottava omilla jaloillaan."

Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt mahdollisuutta perustaa biopolttoaine-yksikkö Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Lentoliikenteessä tullaan Ihamäen mukaan tekemään lähivuosina paljon päästöjen vähentämiseksi.

"2020 vuodesta eteenpäin lentoala on kansainvälisesti sitoutunut hiilineutraaliin kasvuun eli päästöt eivät enää lisäänny", Ihamäki kuvailee. Hän pitää tavoitetta täysin todennäköisenä.

"Globaali päästövähennysjärjestelmä antaa siihen hyvät työkalut."

Lentoliikenteen päästöjen vähentämiseksi on neljä keinoa: teknologian kehittäminen sisältäen biopolttoaineet, lentoreittien suoristaminen esimerkiksi EU:n yhteisen ilmatilan avulla, operatiiviset keinot kuten liukulaskeutumiset ja koneen painon vähentäminen sekä päästöjen neutralisoiminen päästökaupan

"Teknologian kehitys auttaa vähentämään tarvittavien polttoaineiden määrää ylipäänsä. Myös sähkön käyttöä voimanlähteenä tutkitaan, mutta se vaatii erittäin kehittynyttä akkuteknologiaa", Ihamäki kuvailee.

Raide- ja tieliikenne on paljon helpompaa muuttaa sähköiseksi kuin lentoliikenne. Siksi uusiutuva diesel kannattaisikin Ihamäen mielestä säästää lentoliikenteeseen.

Kestävä kehitys tarkoittaa paitsi kestävyyttä ympäristön, myös taloudellisista ja sosiaalisista näkökulmista. Se mahdollistaa paitsi turismin, myös pitkän matkan päässä työskentelevien vierailut perheensä ja sukulaistensa luona.

"Lentomatkustaminen on ensiarvoisen tärkeää monien kehittyvien maiden tulevaisuudelle ja esimerkiksi Kiinassa kehitys on tarkoittanut sitä, että yhä useammalla on varaa matkustaa lentäen", Ihamäki muistuttaa.

Suomessa ollaan "saarella", meriyhteyksien ja pitkien välimatkojen päässä esimerkiksi Euroopan keskuksista. Myös Suomen matkailu on lähinnä lentoyhteyksien varassa.

"Lyhyiden matkojen lentämistä kannattaa harkita tarkkaan: nyt esimerkiksi Euroopan sisäinen suhaaminen on lisääntynyt halpojen hintojen takia erittäin paljon. Niiden sijaan kannattaa käyttää ja kehittää raideyhteyksiä."