EK: Suomi sössi taloutensa ihan itse
Suomi on sössinyt eli pilannut taloutensa omilla toimillaan, joten nykyisestä surkeasta tilanteesta on turha syyttää pelkästään muita tai edes suhdanteita.
Näin sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Samaan hengenvetoon se toteaa, että alhosta on mahdollista päästä ylös. Keinot ovat eri pituisia, mutta ne voidaan aloittaa nyt, sanoo vuorineuvos ja Metson entinen toimitusjohtaja Jorma Eloranta.
”Työmarkkinoihin voidaan haluttaessa vaikuttaa jo ensi vuonna, verotukseen ja paisuneen julkisen sektoriin supistamiseen hiukan hitaammin ja osaamisesta huolehtimiseen pitemällä aikavälillä”, Eloranta sanoi torstaina tilaisuudessa, jossa EK:n esitteli Kasvun manifestia.
Manifesti perää valtiovallalta tekoja teollisuuden ja työpaikkojen turvaamiseksi, sillä teollisten työpaikkojen osuus kansantuotteesta on pudonnut Suomessa viime vuosina kaikkia muita EU-maita nopeammin.
Elorannan mukaan tuotannon perässä tuppaavat yleensä lähtemään yrityksen muutkin toiminnot. ”Se on kamalaa suomalaisen yhteiskunnan kannalta.”
Teollisia työpaikkoja on nyt 600 000, joista suoraan teollisuudessa 380 000 ja teollisuutta epäsuorasti palvelevina 217 000.
Jälkimmäisistä merkittävin on maa- ja metsätalous eli ruuan- ja puuntuotanto pelloilla ja metsissä, 57 000 työpaikkaa. Perässä tulevat kuljetus ja varastointi, kauppa, liike-elämän palvelut ja muun muassa rakentaminen.
EK:n mukaan teollisuuteen on mahdollista lisätä 200 000 työpaikkaa. Osa tulisi tältä listalta ja osa aivan muualta.
”Mutta esimerkiksi metsäteollisuuden päättämien investointien ei pidä antaa hämätä liikaa”, Stora Enson johtaja Lauri Peltola sanoi.
”Ne eivät työllistä kovinkaan paljoa, ja lisäksi investoinnit tehdään enemmänkin yhteiskunnan toimintaympäristöstä huolimatta kuin siitä johtuen.”
EK:n keinoina kasvuun on koulutus, uusiin ideoihin kannustaminen ja työmarkkinoiden uudistaminen.
Kokonaisveroaste pitää painaa nykyisestä 45 prosentista alle 40:een, julkisen sektorin osuus 59 prosentista alle 50:een, sääntelyä purkaa ja politiikkaa vakauttaa, Eloranta sanoi.
”Jos julkinen sektori on suuri, verotus on korkea. Verotus on myrkkyä liiketoiminnalle ja yritysten sijoittumiselle.”
Julkinen sektori on paisunut viidellä miljardilla eurolla enemmän kuin kustannukset tai väestön ikääntyminen edellyttäisi, EK:n lakimies Kai Mykkänen laskee.
Yritykset kaipaavat EK:n mukaan ennakoitavaa energiapolitiikkaa, jossa siirtohinnoittelu ja ydinvoimaloiden määrä ei poukkoile. Fortumin johtaja Matti Ruotsala peräsi kohtuuhintaista energiaa ja sanoi, ettei hänen tarvinnut miettiä veromuutoksia samalla tavalla Valtran johtaja-aikoinaan.
”Suomeen investoimista pitää nykyisin perustella enemmän kuin muualle”, Eloranta totesi.
Eloranta ihmettelee pääministeri Alexander Stubbin (kok.) keskiviikkoisia haukkuja ”tempoilevasta veropolitiikasta”, kun hallitus itse uudisti yritysverotusta juuri yhdeksän kuukautta aiemmin.
EK purkaisi sääntelyä rajoittamalla ympäristö- ja vesilupien valitusoikeutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
”Valituksista 70–80 prosenttia on turhia, mutta niillä saadaan tietoisesti hidastettua investointeja 16 kuukautta”, Mykkänen sanoi.
Valitukset ovat koskeneet esimerkiksi turvetta, soita ja jätteenpolttoa.
EK aikoo tarkentaa vero- ja sääntelylinjauksiaan myöhemmin ja esittää puolueetonta elintä arvioimaan päätösten työllisyysvaikutuksia.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
