Venäjä polttaa taivaan tuuliin35 miljardia kuutiota kaasua vuodessa
HAnti-mansia (MT)
Venäjä polttaa vuosittain 30–35 miljardia kuutiota maakaasua taivaan tuuliin.
Oheiskaasun soihdutus on vähentynyt noin kolmasosan viidessä vuodessa, kertoo Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.
Raakaöljyn tullessa pintaan mukana tulee yleensä maakaasua. Jos öljyntuottajalla ei ole infrastruktuuria kaasun hyödyntämiseen, se yleensä soihdutetaan.
Tynkkysen mukaan oheiskaasun polttaminen on tuottanut maailmanlaajuisesti kaksi prosenttia maailman kasvihuonekaasujen päästöistä.
Kasvihuonekaasujen päästöjä soihdutus lisää vuosittain vajaalla 400 miljoonalla tonnilla.
Maailmanpankin Global Gas Flaring Reduction -kumppanuusohjelman mukaan maailmassa soihdutetaan vuosittain 140 miljardia kuutiota maakaasua. Määrä vastaa neljäsosaa Yhdysvaltojen ja kolmasosaa Euroopan unionin vuotuisesta kaasunkulutuksesta.
Koko maailmassa turha soihdutus on vähentynyt viidessä vuodessa viidenneksen. 2011 se kuitenkin lisääntyi hieman.
Suurin oheiskaasun polttaja on Venäjä. Seuraavina tulevat isot öljymaat Nigeria, Iran ja Irak. Liuskekaasusta innostunut Yhdysvallat nousi uutena listalle, viidenneksi, vuonna 2011.
Venäjällä öljyteollisuuden jättimäinen rakenne ja huono energiatehokkuus on Tynkkysen mukaan johtanut siihen, että öljyä etsitään arktisilta alueilta. Öljyä on vielä runsaasti nykyisilläkin tuotantoalueilla pienemmissä esiintymissä.
Venäjä päätti vähentää turhaa soihdutusta kansainvälisen paineen alla vuonna 2007. Valtio kirjasi strategiaansa, että oheiskaasusta puolet syötetään venäläisen kaasu- ja öljykonserni Gazpromin valtakunnalliseen kaasuverkostoon.
Tynkkysen mukaan Gazprom on kuitenkin erilaisilla verukkeilla estänyt öljy-yhtiöiden oheiskaasun pääsyn verkostoonsa. Tämä herättää professorin mukaan kysymyksen siitä, miten ympäristöystävällistä Gazpromin kaasun käyttäminen on.
Tynkkysen mukaan soihdutuksen vähenemisen taustalla on pikemminkin vuonna 2008 tehty sähkömarkkinauudistus.
Pienimuotoista
sähköntuotantoa
Vuonna 2011 sähkön tukkumarkkinat vapautettiin Venäjällä. Niistä on eriytetty sähkön kapasiteettimarkkinat, joissa sähköntuottaja saa tuloa tuotantokapasiteetista, jonka tarjoaa markkinoiden käyttöön.
Kapasiteettimarkkinoiden ajatuksena on edistää investointeja energia-alan rapistuvaan infrastruktuuriin. Kapasiteettimaksu on noin puolet sähkön hinnasta. Se määräytyy vuorokaudenajan mukaan.
Tynkkysen mukaan öljyfirmojen kannattaa nyt itse tuottaa oheiskaasusta sähköä öljynporauspisteillä. Huipputunteina ne välttävät kapasiteettimaksun ja saavat lisäksi itse tuottamaansa sähköä.
”Se on tavallaan tupla-win-win-tilanne öljy-yhtiöille. Venäjän öljyteollisuudessa on laajamittaisesti siirrytty pienimuotoiseen sähköntuotantoon.”
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
