Maailma haaskaa vuodessaSuomen 325 vuoden sadon
Maailma haaskaa ruokaa 180 kiloa vuodessa jokaista asukastaan kohti, puoli kiloa joka päivä.
FAO:n laskemassa arviossa ovat mukana ruuan kaikki hävikit pellolta ruokapöytään ja jäteastiaan. Ruokahävikin kokonaismäärä 1,3 miljardia tonnia on yhtä paljon kuin Suomen 325 vuoden viljasato.
”Meillä ei ole varaa haaskata kolmannesta ruuasta, kun 870 miljoona ihmistä näkee nälkää”, FAO:n pääjohtaja José Graziano da Silva sanoo.
”Meidän kaikkien – viljelijöiden ja kalastajien, teollisuuden ja kaupan, hallitusten ja yksityisten kuluttajien – täytyy muuttaa tapojamme estääksemme ruuan hävikkiä ja kierrättää se jäte, jota emme voi välttää”, hän sanoo.
Jos kaikki hävikki pystyttäisiin jakamaan jatkuvasta nälästä kärsiville liki miljardille ihmiselle, heistä kukin saisi ruokaa yli 4 kiloa joka päivä.
Hävikkiin menevän ruuan tuottamiseen käytetään maata melkein 1,4 miljardia hehtaaria. Se on yli neljännes maailman maatalousmaasta, kun pysyvät laitumet ja kasvustot lasketaan mukaan. Varsinaista peltoa maailmassa on – 1,4 miljardia hehtaaria.
Hävikkiin hukkaantuu vähän Venäjää pienempi mutta Kanadaa suurempi ala. Kyse on maailman kahden laajimman maan koko pinta-alasta metsineen, kaupunkeineen ja sisävesineen. Suomen koko ala mahtuisi siihen yli 40 kertaa ja peltoala 600 kertaa.
Nälkäisten lisäksi hävikkiin menevästä turhasta tuotannosta kärsii ympäristö. Hävikin tuottamiseen kuluu Volgan vuosittaisen juoksun verran vettä, FAO vertaa. Samalla ilmaan vapautuu kasvihuonekaasuja. Toisaalta etenkin ketjun alkupään hävikki myös ruokkii luonnon monimuotoisuutta.
Ruokahävikin taloudelliset tappiot ovat FAO:n mukaan 555 miljardia euroa vuodessa, jos tarjonnan kasvu ei vaikuttaisi ruuan hintaan. Maailman asukasta kohti se on 77 euroa vuodessa.
Puutteelliset menetelmät aiheuttavat hävikkiä kehitysmaissa sadonkorjuussa ja varastoinnissa. Teollisuusmaiden rikkaat taas eivät juuri hätkähdä roskiin menevästä ruuasta, varsinkaan vihanneksista. Hukkaan mennyttä kiloa kohti lihan vaikutus on moninkertainen viljaan verrattuna.
HEIKKI VUORELA
Food wastage footprint, www.fao.org.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
