Vuoden pahin hirvikolariaika alkaa – tiesitkö, että viime vuosien kolaripaikat on koottu karttapalveluun

Hirvivaara-alueella kaasujalkaa kannattaa keventää. Hirvivaara on määritelty erityisen suureksi onnettomuustilastojen, hirvien ylityspaikkatutkimusten sekä liikennettä ja eläinkantaa koskevien tietojen pohjalta. Kuva: Liikenneturva

Syksyiset säät ja pimeys lisäävät hirvieläinonnettomuuden riskiä liikenteessä. Eläinten liikkuminen vilkastuu syksyllä muun muassa kiima-aikojen ja talvilaitumille siirtymisen vuoksi.

Viime vuosina sattuneita hirvieläinkolareita voi tarkastella sähköisessä palvelussa, jossa eri hirvieläinten aiheuttamia kolareita voi tutkia tiekohtaisesti, alueittain tai niin sanottuina lämpökarttoina. Jokaista hirvieläinlajia voi tutkia myös erikseen. Karttasovelluksen lähtöaineistona on riistakeskuksen suurriistavirka-aputilastot vuosilta 2018–2022. Tieto sovelluksen hirvivaroitusalueista ja hirviaidoista perustuu Väyläviraston ylläpitämään Tierekisteriin.

Hirvieläinonnettomuudet painottuvat Lounais- ja Etelä-Suomeen. Varsinais-Suomessa peurakolareita kertyy vuosittain noin 2 000. Kannan taittuminen näkyy jo onnettomuusmäärissä. Alkuvuoden aikana tapahtui noin 150 peurakolaria vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Varsinais-Suomessa kolaroidaan eniten hirvieläinten kanssa. Lä Kuva: Riistakeskus

Tilastokeskuksen riistaonnettomuustilastojen mukaan viime vuonna hirvionnettomuuksia tapahtui noin 1 500. Yli neljännes onnettomuuksista tapahtui syys-lokakuussa.

Hirvet ovat aktiivisia etenkin auringonlaskun ja -nousun aikaan, jolloin ne saattavat yllättää kuljettajan tiellä. Syksyllä myös työmatkaliikenne ajoittuu usein aamu- ja iltahämärän aikaan. Suurin kolaririski on tunti ennen auringonnousua ja tunti auringonlaskun jälkeen.

”Hirvikolarit tapahtuvat usein, kun kuljettajan huomio on herpaantunut tai kun näkyvyys on heikko. Tällöin tielle säntäävää hirveä on vaikeampi havainnoida”, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Ari-Pekka Elovaara huomauttaa tiedotteessa.

”Hirvet liikkuvat tyypillisesti hirvivaara-alueilla. Näillä alueilla tulisi hiljentää ajonopeutta ja seurata tarkemmin pientareita, metsän laitoja ja paikkoja, joissa riista- aidat alkavat tai loppuvat”, Elovaara muistuttaa.

Hirvivaaramerkkiä ei ole ikinä asetettu turhaan. Merkin vaikutusalueella hirvivaara on määritelty erityisen suureksi onnettomuustilastojen, hirvien ylityspaikkatutkimusten sekä liikennettä ja eläinkantaa koskevien tietojen pohjalta.

Kaukovalojen tehokas käyttö parantaa hirvien havaitsemista, ja niiden käyttö on suositeltavaa heti hämärän laskeuduttua. Lisäksi on tärkeää hidastaa vauhtia ja pitää riittävä turvaväli edellä ajavaan autoon, jotta reaktioaikaa jää enemmän, jos hirvi loikkaa tielle.

”Hirvikolari on vältettävissä perusasioilla. Maltillinen ajonopeus, ajamiseen keskittyminen ja riittävä turvaväli voivat pelastaa onnettomuudelta”, Elovaara ohjeistaa.

Hirvikolarin sattuessa on tärkeää auttaa onnettomuuden uhreja, soittaa hätänumeroon 112 ja varoittaa muuta liikennettä hätävilkuilla ja varoituskolmiolla.