Autoilijat eivät millään vaivaudu hiljentämään nopeutta – hirvien metsästys ja kolarien hoito tapahtuu lähes hengen kaupalla

Autoilijoiden kouluttamisen hirvi- ja muissa riistaeläinkolareissa toimimiseen pitäisi alkaa jo autokouluissa, kannustaa kiteeläinen Reijo Jumppanen, Hirvimerkki!-kampanjan ideoinut pitkän linjan metsästäjä. Kuva: Lari Lievonen

Hirvestä varoittava liikennemerkki, hirvenmetsästäjien huomioväristen vaatteiden näkyminen tien laidalla tai huomioväreihin puettu jahtikoira, liian harva autoilija kunnioittaa näitä merkkejä ja höllää kunnolla jalkaa kaasupolkimelta.

Ennakointi olisi tärkein keino välttyä hirvikolarilta ja muiltakin kolareilta.

"Suurin osa vammautumiseen tai kuolemaan johtaneista hirvikolareista sattuu, kun autolla on nopeutta 80 kilometriä tunnissa tai enemmän", kertoo Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.

Hän kehottaa autoilijoita kunnioittamaan hirvistä varoittavaa liikennemerkkiä, sillä merkkien paikat on tarkkaan harkittu. Auton nopeuden laskeminen antaa lisäaikaa reagoida.

Pohjonen oli torstaina Liperissä kertomassa hirvikolareiden ennaltaehkäisystä ja oikeasta toiminnasta kolaripaikalla.

Liperi oli Hirvimerkki! -kampanjan toiseksi viimeinen kiertuepaikkakunta, perjantaina hirvikolareista kerrotaan Savonlinnassa Miekkoniemen Shellillä kello 17.00 asti.

Kampanja on Suomen autokoululiiton, Suomen metsästäjäliiton ja Trafin yhteisponnistus, joka on toteutettu vuodesta 2015 alkaen.

Hirvimerkki! -kampanjan on ideoinut Reijo Jumppanen Kiteeltä. Hänellä on paljon kokemusta hirvikolareista.

Kerran hän on itse ajanut hirvikolarin, mutta sitäkin useammin hän ollut ollut suurriistavirka-apuhenkilönä lopettamassa sekä jäljestämässä kolarihirviä tai muita riistaeläimiä.

"Autoilijat eivät tunnu kunnioittavan enää mitään liikenteessä. Heijastinliiveistä ja taskulamppujen tehokkaista valoista huolimatta esimerkiksi hirvikolaripaikoilla on monesti ollut vaaratilanteita, kun autoilijat eivät hiljennä vauhtia. Ihmiset ilmeisesti pelkäävät, että joutuvat tekemään jotain, jos vauhti on hiljainen", pohtii Jumppanen.

Kampanjan tavoitteena on välittää tietoa oikeanlaisesta toiminnasta kolaripaikalla sekä saada ihmisiä hiljentämään vauhtia.

Kampanjan viestiä tehostaa Herra Hirvi, joka kiertää kiertuepaikkakunnilla. Juvalla sattui kymmenisen vuotta sitten hirvikolari. Kolariauto säästettiin, hirvi täytätettiin ja kiinnitettiin auton konepellille, nyt kokonaisuus tekee valistustyötä.

"Onpa se iso, ihan hevosen kokoinen", on yksi tyypillisimmistä kommenteista, mitä hirven luona kuulee, kertoo Pohjonen.

Vuosittain ajetaan noin 1800 hirvikolaria. Näistä kolme oli viime vuonna kuolonkolareita.

Peurakolareiden määrä on noin 3 500 ja tähän kun lisätään vielä porokolarit, määrä kohoaa 6 000–7 000 hirvieläinkolariin.

Parhaillaan eletään synkintä aikaa monellakin tapaa, mutta erityisesti hirvieläinkolareiden osalta. Hirvijahti alkaa lauantaina, hirvet ovat luontaisesti liikkeellä sekä kiiman että kesälaitumilta talvilaitumille siirtymisen takia, luettelee Pohjonen.