SAK:n Eloranta syyttää EK:ta sopimusyhteiskunnan järjestelmällisestä purkamisesta

Pitkänsillan toisella puolen. "Sopimusyhteiskunta joko on tai ei ole olemassa. Sitä ei voi panna välillä kaappiin" , SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistuttaa EK:n suuntaan. Kuva: Carolina Husu

Viikko sitten maanantaina SAK:n hallitus kokoontui kevään jälkeen ensi kerran läsnä ollen Pitkäsillanrannassa Helsingissä. Asialistalla päällimmäisinä olivat hallituksen syksyn budjettiriihi ja sen työllisyystoimet.

"SAK:n puolella ei ole ainakaan tässä vaiheessa mahdollisuuksia neuvotella vaikkapa työttömyysturvan heikennysesityksistä", SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo keskusjärjestön linjauksesta.

Hallituksen asettama valtiovarainministeriön työllisyystyöryhmä esitti perjantaina muistion rakenteellisiksi työelämän uudistuksiksi. Listalla ovat likipitäen kaikki toimet, joita ay-liike on vastustanut jo ennalta: VM:n esityksessä ikääntyneiden työeläkeputki poistetaan. Työttömyysturvaan tulisi porrastus sekä tuen keston että määrän suhteen.

Palkkatukea maksettaisiin vain yrityksissä tehtävälle työlle. Työkyvyttömyyseläkkeiden ammatillisesta harkinnasta luovutaan, aikuiskoulutustuki muutetaan lainapainotteiseksi tai se lakkautetaan.

Työttömien työnhaun palvelut sekä valvonta- ja sanktiojärjestelmä uudistettaisiin työnhakijan omaraportointiin perustuen. Näin toimien kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtama työryhmä laskee työllisyyden kasvavan 60 000 henkilöllä.

Työmarkkinajärjestöjen keskinäisellä työllä ei ole Elorannan arvion mukaan nähtävissä apuja hallitukselle ainakaan työttömyysturvan heikennysten osalta.

SAK:n kentällä työllisyyspolitiikassa ja työllisyysasteen nostamisessa nähdään keskeisimpinä tekijöinä kohdistetut satsaukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja osaamiseen.

Realistina Eloranta kuitenkin arvelee, että ammattiyhdistysliikkeen kannalta vaikeitakin asioita nähdään jatkossa pöydillä.

"Meille on tärkeää se, että jos jotain muutoksia tehdään, asioita katsotaan myös palkansaajien puolelta. Tasapainoa on pyrittävä hakemaan."

"Pelkät heikennykset eivät ole tie eteenpäin, vaan pitää olla myös työelämän ja työttömyysturvan kehittämistä."

Elorannan mielestä hallitusohjelma antaa tähän hyvät lähtökohdat.

Alustaduuni lisääntyy. Työ on murroksessa ja keikkatyötä pukkaa.

Lainsäädäntö tulee jäljessä, mutta valmistelu oikeudenmukaisempaan työelämään on jo menossa.

"Hyväksikäyttöön, (työajan) nollatyösopimuksiin liittyvää lainsäädäntöä on tekeillä, ja ne pitää saada kunnialla maaliin."

Työsuhteiden "naamiointi" toimeksiantosuhteiksi on lopetettava. Työsuojeluviranomaiselle keskusjärjestö vaatii oikeutta määrätä tuntuva hallinnollinen sanktiomaksu työntekijää hyväksikäyttävälle työnantajalle.

Työvoimapolitiikkaan liittyy yksilön työnhakuun liittyvät velvoitteet, miten niitä seurataan, tuetaan ja sanktioidaan. Työttömän omalla aktiivisuudella on työllisyysvaikutuksia. Työn saamisen mahdollisuus riippuu myös ammatista ja paikkakunnasta.

SAK on myös esittänyt henkilökohtaista työnohjausta ja neuvontaa – ja kohtuullisia karensseja velvoitteiden laistamisesta.

Irtisanomissuoja ja työttömyysturva ovat kokonaisuus: Jos työttömyysturvaa heikennetään, sitten irtisanomissuojaa pitää kompensoida

Hallitus tavoittelee kaudellaan 60 000 uutta työpaikkaa ja 75 prosentin työllisyysastetta. Jos kunnianhimoa siitä korotetaan, myös aikataulua tulisi jatkaa, Eloranta lisää.

Talouden yleistilanne huolestuttaa SAK:ssakin. Kuinka vientiteollisuudessa käy? Kotimaankaan tilanne ei ole hyvä, mikäli koronarajoituksia joudutaan uudelleen kiristämään.

Työehtosopimukset solmittiin liittojen välillä talven ja kevään mittaan vaikeiden neuvottelujen tuloksena. Palkankorotukset noudattivat noin 3,2 prosentin linjaa kahdelle vuodelle.

"Mitään akuuttia tarvetta avata työehtosopimuksia ei ole olemassa. Pandemia on globaali kriisi, jota ei hoideta palkkoja alentamalla. Keskustelu on ennenaikaista", Eloranta viittaa Teknologiateollisuuden varovaisiin kannanottoihin aiheesta.

Keskustelu ansiosidonnaisen työttömyysturvan oikeudesta kaikille eikä vain työttömyyskassojen jäsenille käynnistyi kokoomuksen kansanedustajan Elina Lepomäen kannanotosta heinäkuussa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsee nyt liittymällä jäseneksi työttömyyskassaan. Työttömyysvakuutusmaksua maksavat kaikki palkastaan, kassan jäsenmaksun vain siihen kuuluvat. Kokoomus esittää ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille työntekijöille.

Elinkeinoelämän keskusliitto muutti yllättäen kantaansa ja tiedotti heinäkuun 20. päivä kannattavansa kaikille ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

SAK:n Elorannan mukaan työnantajien keskusjärjestön suunnanmuutos syntyi yhden viikonlopun aikana. EK itse kertoi valmistelleensa kannanmuutosta pitkään.

"Siellä (EK:ssa) lähdettiin peesaamaan kokoomusta, opposition veturiksi. Meitä on aina syytetty siitä, että olemme poliittisia. Näyttää siltä, että tauti on pahempi Etelärannassa kuin täällä meillä."

EK:n muutos puhutti SAK:ssa kahdestakin näkökulmasta:

"Miten luotettava neuvottelukumppani ylipäätään ja minkälaisena he sopimusyhteiskunnan näkevät. Kivi kiveltä he (EK) ovat sitä purkaneet: tupot, keskusjärjestösopimukset, yleinen työttömyysturva,... kovin paljon ei ole enää jäljellä", Jarkko Eloranta sanoo.

Jäljellä on duunarikeskusjärjestön laskujen mukaan enää eläkejärjestelmä ja työehtosopimusten yleissitovuus.

Epäluottamuksen taustalla saattoi olla vaikeiden ja pitkäksi venyneiden työehtosopimusten neuvottelut liittojen välillä.

Keväällä kuitenkin tehtiin myös sopimalla ja yhteistyössä keskusjärjestöjen välillä merkittäviä toimia, joilla koronakriisiin reagoitiin nopeasti. Yt-aikojen lyhennyksillä ja eläkemaksujen alennuksilla on ollut yrityksille arvoltaan miljardin euron merkitys kummallakin toimenpiteellä.

Eloranta muistuttaa EK:n suuntaan, että "ay-liike Suomessa on kahden miljoonan jäsenen kansalaisjärjestö – ei Hakaniemen liittojen keksintöä."

Lue lisää: SAK:n Jarkko Eloranta: "Työttömyyskassajärjestelmä on hyvässä tikissä"