Luontopaneeli haluaa aiheuttajat maksamaan luontohaitat – MTK:n Mäki-Hakola: Suomi ei tarvitse sääntelysuota
Luontopaneelin mukaan Suomeen tarvitaan luontolaki, joka sitoo päättäjiä yli hallituskausien.
Suomen Luontopaneelin puheenjohtajan Janne Kotiahon mukaan luontokadon pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä tulevat yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin toimimattomuus. Kuva: Petteri KivimäkiSuomen Luontopaneeli esittää seuraavalle hallituskaudelle keinoja luontokadon pysäyttämiseksi. Viivyttely lisää riskejä ja kustannuksia, jotka johtuvat ekosysteemien toiminnan heikkenemisestä ja sään ääri-ilmiöiden voimistumisesta.
Luontopaneelin mukaan pellot ja metsät eivät tuota, jos luonnon prosesseja ja kaikkea elämää ylläpitävä lajikirjo päästetään romahtamaan. Siksi ympäristötoimet ovat talous- ja turvallisuuspolitiikan keskiössä.
”Johdonmukainen kestävyysmurroksen edistäminen tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin toimimattomuus”, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho sanoo tiedotteessa.
Viime viikolla ministeriöiden kansliapäälliköt korostivat julkaisemassaan puheenvuorossa, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon sopeutumisen merkitys on kasvanut ja riskit ovat lisääntyneet Suomessa ja kansainvälisesti.
”Ilmasto- ja luontotavoitteiden mukaiset linjaukset sekä keskeiset toimet olisi hyvä sopia jo hallitusneuvotteluissa”, Kotiaho patistaa.
Jotta lainsäädäntö ohjaisi luontoa turvaaviin ratkaisuihin, Luontopaneeli esittää säädettäväksi kaikkia hallinnonaloja koskevaa luontolakia.
Lain tavoitteet sitoisivat päättäjiä yli hallituskausien. Se kokoaisi yhteen kansalliset ja kansainväliset luontotavoitteet ja ennallistamisasetuksen velvoitteet.
”Tiukassa taloustilanteessa valtion kannattaa etsiä ratkaisuja, joilla haittojen korjaaminen ei kaadu pelkästään veronmaksajille.”
Luontopaneeli ajaa aiheuttaja maksaa -periaatetta, joka estäisi uusien merkittävien luontohaittojen syntymisen. Kaikki toimijat velvoitettaisiin lievennyshierarkian noudattamiseen eli luontohaittojen välttämiseen, lieventämiseen ja kompensointiin.
Aiheuttaja maksaa -periaatetta voitaisiin toteuttaa esimerkiksi luontohaittamaksulla, maankäytön muutosmaksulla tai rakentamista ja muuta maankäyttöä koskevalla velvoittavalla ekologisella kompensaatiolla.
Käytännössä luonnon hävittämisestä hyötyvä maksaisi haitan aiheuttamisesta.
Luontopaneelin raportti sai useat metsäalan toimivat reagoimaan. MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakolan mukaan Suomi ei tarvitse sääntelysuota.
”Kestävyysmurros kuulostaa perustellulta, mutta raportin johtopäätökset vievät Suomen väärään suuntaan ja sivuuttavat kokonaisuuden. Tämä on joko ymmärtämättömyyttä tai tietoinen valinta,” Mäki-Hakola kirjoittaa MTK:n blogissa.
Raportissa ehdotetut toimenpiteet vaarantaisivat Mäki-Hakolan mukaan metsänomistajien oikeudet.
”Raportti esittää hakkuiden rajoituksia, uusia maksuja ja metsälain kiristämistä. Tämä heikentäisi metsänomistajien käyttöoikeuksia, tuottomahdollisuuksia ja omaisuuden arvoa.”
Metsäjohtajan mukaan hakkuiden vähentäminen Suomessa siirtää tuotantoa maihin, joissa kestävyys on heikommalla tolalla.
”Raportti esittää hakkuiden rajoituksia, uusia maksuja ja metsälain kiristämistä. Tämä heikentäisi metsänomistajien käyttöoikeuksia, tuottomahdollisuuksia ja omaisuuden arvoa.”
Luontopaneelin raportin mukaan luontokadon pysäyttäminen edellyttää ohjausta, jossa markkinamekanismit, kannusteet ja velvoitteet ohjaavat toimintaa luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen.
Hyvä ohjauskeino on luonnonarvomarkkinat, joiden avulla toimijat voivat hyvittää luontohaittoja ostamalla maanomistajilta luonnonarvoja. Myös MTK:n Mäki-Hakola kannattaa luontoarvomarkkinoita.
Raportin mukaan olisi oikeudenmukaista, että paikallisesti luontoa merkittävästi vaurioittavien hankkeiden suunnittelussa tulisi kuulla asukkaita ja elinkeinonharjoittajia.
Tästä pääset lukemaan Luontopaneelin suositukset Suomen tulevaisuudesta päättäville.
Tästä pääset lukemaan MTK:n metsäjohtaja Marko-Mäki Hakolan kannanoton.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
