Vieraslajien aiheuttamat tuhot ja torjunta käyvät kalliiksi – suomalaisilta toivotaan havaintoja ja apua karkurien pysäyttämiseksi

Jättipalsami leviää ärhäkästi Suomessa. Kuva: Markku Pulkkinen

Keltamajavankaali. Kuva: Terhi Ryttäri / Syke

Vieraslajit aiheuttavat EU:n alueella vuosittain vähintään noin 20 miljardin euron kustannukset. Haittoja koituu muun muassa satotappioista ja tuhoista infrastruktuurille. Oman siivunsa haukkaavat luonnon monimuotoisuutta heikentävien lajien seuranta, torjunta ja leviämisen ennaltaehkäisy.

Vieraslajien kustannuksia ja haittoja on arvioinut IEEP (Institute for European environmental policy) vuonna 2009 taustamateriaaliksi EU:n vieraslajistrategiaan.

Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Markus Seppälä uskoo, että kustannukset ovat arvioitua suuremmat.

Kansallisen Vieraslajit.fi-portaalin mukaan Suomessa ei ole arvioitu vieraslajien kustannuksia, mutta niiden tiedetään aiheuttavan merkittäviä sato- ja saalistappioita.

Pelkästään tuotantokasvien tautien ja tuholaisten torjunnan, hävittämisen ja valvonnan kustannukset nousevat Suomessa miljooniin euroihin vuodessa.

Seppälän mukaan ihovaurioita aiheuttavat jättiputket ovat hyvä esimerkki vieraslajista, joka aiheuttaa merkittävää haittaa niin luonnolle, terveydelle kuin taloudellekin.

"Jättiputkikasvusto voi alentaa asuintontin arvoa, koska kasvuston esiintymistä voi pitää selkeänä alennusperusteena myytävällä tontilla. Ainakin itse katson jopa 10 vuotta kestävän jokakesäisen torjuntatarpeen muodostavan tontille rasitteen."

Toinen merkittäviä terveyshaittoja aiheuttava kasvi on pujoa voimakkaammin allergisoiva marunatuoksukki.

Suomen luonnonsuojeluliitto on käynnistänyt liki 2,5 miljoonan euron VieKas Life -hankkeen vieraslajien leviämisen estämiseksi. Tarkoitus on innostaa kansalaisia seuraamaan vieraslajeja ja raportoimaan havainnoista sekä osallistumaan kasvien torjuntaan.

Hankkeen tärkeimmät kohdelajit ovat EU:n vieraslajilistalta tutut jättipalsami, jättiputki ja keltamajavankaali. Niiden kitkentään toivotaan paljon vapaaehtoisia mukaan, mutta terveyshaittoja aiheuttavaa jättiputkea torjuvat vain ammattilaiset.

VieKas-hankkeen tilaisuuksia neuvonnasta torjuntaan järjestävät SLL:n lisäksi muun muassa Martat ja Luonto-liitto.

Avainasemassa torjuntatyössä on, että kansalaiset ilmoittavat vieraslajihavainnoistaan.

Jättipalsami ja jättiputket kasvavat puutarhoista karanneina lähes koko maassa. Keltamajavankaali on Suomessa levinnyt istutuksista muutamille paikoille luontoon. Rannoille pyrkivä laji on vielä mahdollista poistaa kokonaan Suomesta, ja siksi aivan jokainen kasvupaikka halutaan saada kartalle.