Tuhansien vuosien kesäsäät tallentuvat puiden muistiin

Männyn lustot näkyvät hyvin, joten niiden paksuuksista on helppo arvioida vallinneet sääolot. Kuva: Hannu Herva

Pohjoinen mänty elää tavallisesti 200–300-vuotiaaksi, mutta 800-vuotiaskin yksilö on löydetty Lapista. Elämänsä aikana puun runkoon kerääntyy arvokasta tietoa vallitsevista olosuhteista.

Lustojen paksuuksia vertailemalla voidaan rakentaa kauas kirjoitettujen säähavaintojen tuolle puolen ulottuva tiedosto kesien vaihteluista.

Suomessa lustokronologia perustuu mäntyyn, jossa lustot näkyvät hyvin. Lisäksi männyn runkopuu voi säilyä suotuisissa kerrostumisolosuhteissa tuhansia vuosia.

Subfossiilisten – eli sellaisenaan säilyneiden – runkojen lustosarja kattaa viimeiset 7 600 vuotta. Luonnonvarakeskus Luke on kerännyt näytteitä ja taltioinut tietoja 1990-luvulta saakka.

”Ympäristö vaikuttaa siihen, miten puu säilyy. Ylä- ja Itä-Lapin pienten järvien pohjasedimenteistä olemme löytäneet vuosituhansia vanhoja runkoja”, Luken tutkija Samuli Helama kertoo.

Puiden vuosilustoista vuolluista lastuista analysoidaan hiili-isotooppien vaiheluita. Suomen Akatemian rahoittamissa tutkimushankkeissa on mukana myös Helsingin yliopiston Ajoituslaboratorio.

Hiili-isotoopit kuvastavat puiden yhteyttämistä, jonka määrä puolestaan riippuu pääosin kesäajan auringonsäteilystä. Näin vuosilustoista saadaan kasvutietojen lisäksi monia aineistoja, jotka kertovat menneiden kesien säästä.

”Syömme auringon säteilyä, kasvien yhteyttämisen avulla tuottamaa energiaa. Jos auringonsäteily jostain syystä vähenee, myös kasvien yhteyttäminen vähenee”, Helama toteaa.

Lue myös:

Puiden lustot kertovat tuhoisista käänteistä ilmastossa