Uusia yhteismetsiä perustetaan kymmeniä vuodessa

Kuva: Pekka Fali

Uusia yhteismetsiä perustetaan joka vuosi useita kymmeniä. Niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoden 2003 lakimuutoksen jälkeen.

Yhteismetsään liittyminen sopii metsänomistajalle, joka hakee metsästä tuottoa mutta ei itse ehdi paneutua metsien hoitoon.

Yhteismetsä takaa metsän suunnitelmallisen hoidon. Siinä on suuri ero kuolinpesiin ja yhtymiin, missä päätöksenteko saattaa mennä kinasteluksi.

Valtio tukee yhteismetsien perustamista, koska metsätalouden tehokas harjoittaminen ja tilojen pirstoutumisen estäminen on yhteisten etujen mukaista.

Suuret työkohteet tuovat säästöä kustannuksiin. Myös puukaupassa suuria puumääriä hallitseva yhteismetsä on vahvoilla.

Yhteismetsien nauttimat veroedut lisäävät kiinnostusta niihin liittymiseen ja uusien perustamiseen. Yhteismetsä maksaa tuloistaan veroa vain 28 prosenttia.

Kannustimiin kuuluu, että yhteismetsän perustamiseen tai siihen liittymiseen tarvittavat maanmittaustoimitukset ovat ilmaisia.

Metsänomistajat tai yhteismetsä on vapautettu myös varainsiirtoverosta yhteismetsän muodostamisessa.

Yhteismetsä on pysyvä tapa omistaa metsää. Sen osakkaat voivat vaihtua, mutta metsät säilyvät ehjänä kokonaisuutena.

Yhteismetsä jakaa tuloksensa ylijäämän osakkaille vuosittain. Se on osakkaille verotonta tuloa, jota ei tarvitse ilmoittaa verotuksessa.

Viime vuosina yhteismetsiä ovat perustaneet yksityisten metsänomistajien lisäksi myös valtio, kunnat ja yritykset.