Grüne Woche ja Saksa voisivat olla Suomelle tärkeä ikkuna
”Suomi loistaa poissaolollaan maailman suurimmilla ruokamessuilla”, otsikoi MT 16. tammikuuta. Juttu oli surullisen totta pientä poikkeusta lukuun ottamatta.
Suomi oli edustettuna Berliinin Grüne Wochella avauspäivänä 17.1., jolloin allekirjoittaneet yhdessä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kahden harjoittelijan kanssa valmistivat ja tarjosivat saksalaisille messuvieraille maistiaisen Suomesta.
Lautasella oli savusärjellä päällystetty ruispala, savukinkulla päällystetty rukiinen sulhaspiirakka ja pala juustoleipää lakkahillon kera sekä kylmäpuristettua puolukkamehua.
Herkuista pääsi nauttimaan noin 500 messuvierasta. Maistiaiset olivat osa yhteistä Itämeren alueen Baltic Culinary Route -esiintymistä, jossa olivat mukana kaikki Itämeren ympärysmaat Venäjää lukuun ottamatta.
Itämeren maita yhdistävän ruokareitin tarkoituksena on verkottaa ympärysvaltioiden ruokahankkeita ja -matkailukohteita toisiinsa ja luoda pysyviä yhteyksiä samankaltaisten tavoitteiden ja tunnusten alla toimivien yritysten kesken. Maistiaiset olivat BCR:n ensimmäinen julkinen esiintyminen.
MMM:n ja näillä näkymin Suomenkin osalta BCR-projekti päättynee pian. Suomalaisten ruokamatkailutoimijoiden kannattaisi jatkaa näiden kansainvälisten yhteyksien kehittämistä ja ylläpitämistä, koska ruokamatkailu tuntuu olevan kaikkien huulilla.
Olimme mukana järjestämässä Suomen laajaa esittäytymistä Grüne Wochella 2008. Osastolla oli toistakymmentä yritystä Suomesta, lisäksi Rovaniemen Kehitys (joulupukki).
Tarjosimme yleisölle yksinkertaisia, mutta maistuvia makupaloja Suomesta. Osasto oli täydellinen menestys, mutta jäi ainoaksi laatuaan.
Suomalainen media innostui Suomen näkymisestä, mutta eivät suuret elintarvikeyritykset, joita olisi tarvittu jatkon turvaamiseksi.
Grüne Wochella luodaan ennen kaikkea maaimagoa ja pyritään houkuttelemaan turisteja niin luonnon kuin ruuankin avulla. Baltit käyttävät häpeilemättä Suomen tuttuja vahvuuksia kuten koskematonta ja villiä luontoa valttinaan Saksassa.
Ilmiselvästi markkinointi tuottaa tulosta ja moni saksalainen suuntaa Suomen sijasta Baltian maihin tai Norjaan, jolla on vuodesta toiseen laaja osasto, johon satsataan vuosittain liki miljoona euroa.
Suomesta puuttuu ymmärrys ja rohkeus lähteä Pohjois-Saksaan, joka olisi meikäläisille ihanteellinen markkina tehdä bisnestä.
Jos keskinkertainen suomalainen Sunrise Avenue on Saksassa megaluokan yhtye, mikä estäisi suomalaisten tuotteiden tai matkailumarkkinoinnin menestyksen Saksassa? Ei mikään! Tarjoamaamme Pielisen savusärkeä ylistettiin messuilla, samoin puolukkamehua ja leipäjuusto-lakkahillo-yhdistelmää.
Moni kysyi, mistä näitä saa. Jouduimme vastaamaan, että ei Saksasta mistään. Saatoimme vain pyytää ottamaan yhteyttä suomalaiseen valmistajaan.
Kysymme, missä ovat rohkeat suomalaiset ruoka- ja ruokamatkailuyritykset, missä innovatiivisille pienille ja keskisuurille yrittäjille suunnattu vientituki ja missä julkisella rahalla tuettujen ruoka- ja ruokamatkailuhankkeiden aito into ja palo tulosten saavuttamiseen?
Pekka Väisänen
viestintäjohtaja
MMM
Seppo Koivula
Kaupallinen neuvos, evp
Eura
Kysymme, missä ovat rohkeat suomalaiset yritykset?«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
