Hallitus antoi viimeisen sinetin maakuntamallille

Ministerit Petteri Orpo (kok.), Hanna Mäntylä (ps.), Anu Vehviläinen (kesk.) ja Juha Rehula (kesk.) esittelivät maakuntauudistuksen askelmerkkejä Valtioneuvoston linnassa keskiviikkoaamuna. Kuva: Jarkko Sirkiä

Suomessa toteutettava maakuntauudistus toteutetaan 18 sote- ja itsehallintoalueen pohjalta.

Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisestä kaksiportaisesta hallinnosta kolmiportaiseen malliin siirtymistä, kun kuntien ja valtion välille luodaan maakuntataso.

Lisäksi nykyisten viiden erva-alueen pohjalta muodostetaan viisi yhteistyöaluetta, jotka rakentuvat yliopistollisten sairaaloiden varaan.

Maakunnat järjestävät kaikkein vaativimmat erityistason palvelut yhteistyössä viiden yhteistyöalueen kanssa.

Kaikki maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät siirretään maakunnille.

Maakunnille siirtyy myös muassa suurin osa elykeskusten tehtävistä, maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomituspalvelut kunnista sekä maataloushallinnon ja viljelijätukien hallintotehtävät.

Maakunnille ei tässä vaiheessa anneta omaa verotusoikeutta, vaan rahoitus kanavoidaan valtion kautta.

Maakuntauudistusta valmistelleet sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.), peruspalveluministeri Hanna Mäntylä (ps.), kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) ja sisäministeri Petteri Orpo (kok.) kiittelivät kilvan sote-sopua keskiviikkoaamun tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnassa.

"Maakuntien rooli vahvistuu uudistuksessa merkittävästi. Uudistuksessa on kaikkein keskeisintä, että ihmisille turvataan yhtäläiset palvelut riippumatta siitä, missä hän asuu ja mikä hänen sosioekonominen asemansa on", Mäntylä sanoo.

Rehulan mukaan uudistus on historiallinen.

"Juna on liikkeessä. Työmme jatkuu tänään julkistettujen raamien pohjalta. Suuri muutos voi toteutua 1.1.2019."

Maakuntauudistuksen lähtökohtana on, ettei kokonaisveroaste nouse.

"Kuntaverotuksesta irrotetaan tietty prosenttiosuus soteveroksi. Kenenkään verotus ei tämän vuoksi kiristy", Orpo toteaa.

Maakunnille siirtyy kunnilta yhteensä 22 tehtäväkokonaisuutta.

Kunnat vastaavat jatkossa edelleen muun muassa liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta sekä kaupunkisuunnittelusta.

Vehviläisen mukaan maakuntauudistuksella puretaan runsaasti turhaa hallintoa.

"Jos halutaan laittaa Suomi kuntoon, se koskee mitä suurimmissa määrin hallintoa. Sujuvampi, kustannustehokkaampi ja joustavampi hallinto saavutetaan, kun tehtävät siirretään yli 300 järjestäjältä kahdeksalletoista tasolle."

Palveluiden järjestämislakiin laaditaan nyt juridinen perusta, joka mahdollistaa valinnanvapauden toteutumisen ja niin kutsutun monituottajamallin.

"Tarkemmat linjaukset sovitetaan tähän kehikkoon myöhemmin", Rehula sanoo.

Professori Mats Brommelsin johtama työryhmä selvittää paraikaa eri vaihtoehtoja asiakkaan valinnanvapauden toteuttamiseksi.