Majavavahinkoja ei korvata valtion varoista – ehkäisy onnistuu metsästyksellä ja patojen purkamisella

Kanadanmajavaa saa metsästää maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla, mutta euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan tai poikkeusluvan. Kuva: Markku Vuorikari

Majavat voivat paikallisesti aiheuttaa merkittäviäkin vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Vahinkoja voidaan estää suunnitelmallisella metsästyksellä sekä patojen purkamisella, muistuttaa Suomen riistakeskus.

Majavavahinkoja ei korvata valtion varoista. Paikallisesti majavavahingot voidaan tehokkaasti estää aktiivisella ja suunnitelmallisella metsästyksellä. Majavan metsästys on alkanut 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun saakka.

Pyyntivälineinä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta ja heti tappavia rautoja. Pitkän metsästysajan ansiosta pyyntiä voidaan kohdentaa niin, että vakavilta vahingoilta vältyttäisiin. Tämä edellyttää kuitenkin ympärivuotista seurantaa potentiaalisella vahinkoalueella. Erityisesti kesäaikainen seuranta on tärkeää, jotta majavien ilmestyminen vahinkoherkille alueille havaitaan ajoissa.

Suomessa esiintyy kahta majavalajia: lounaisen Suomen ja Länsi-Lapin euroopanmajava ja Itä- ja Keski-Suomen kanadanmajava. Kanadanmajavaa saa metsästää maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla, mutta euroopanmajavan metsästäminen vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän pyyntiluvan tai poikkeusluvan.

Majavat pystyvät muokkaamaan elinpiiriään mieleisekseen rakentamalla patoja ja nostamalla näin paikoittain veden pintaa. Nousseesta vedenpinnasta hyötyvät myös monet muut eläinlajit, kuten vesi- ja kanalinnut.

Maanomistajille majavien aiheuttamat tie-, metsä- tai peltoalueiden tulvat ja kaatamat puut saattavat kuitenkin aiheuttaa suuria taloudellisia vahinkoja. Yleisimpiä ongelmakohteita ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot.

Majavapadosta pitäisi ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.

Pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:

1) 15.6.–15.9. välisenä aikana Lapin maakunnassa;

2) 15.6.–30.9. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa;

3) 15.6.–15.10. välisenä aikana Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa;

4) 15.6.–31.10. välisenä aikana muualla Suomessa.

Muuna aikana asuttua pesää, siihen liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa ilman Suomen riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa.