Suomen maatalouden mallia viedään maailmalle
Kari Salonen Jukka (vas.) ja Sirpa Nousiainen esittelivät nautatilaansa norjalaiselle Hildegunn Gjengedalille ja Berit Hundålalle sekä virolaisella Juhan Särgavalle torstaina Savonlinnassa. Kuva: Viestilehtien arkistoSAVONLINNA (MT)
Yhteistyö MTK:n kanssa toimii kansainvälisten maatalousjärjestön mielestä loistavasti. Kehuja saa myös suomalainen maatalous.
”Saamme täältä paljon vinkkejä siihen, miten toimintaa voitaisiin kehittää myös Norjassa. Koska ilmasto ja olosuhteet ovat Pohjoismaissa niin samanlaiset, on hienoa, että maat voivat vetää yhtä köyttä”, totesi norjalaisen Norwegian Farmers Unionin varapuheenjohtaja Berit Hundåla vierailtuaan savonlinnalaisen Jukka Nousiaisen nautatilalla.
Vierailu oli osa MTK:n liittokokousta, jonne saapui runsas joukko naapurimaiden kollegoja.
Venäläiset, virolaiset ja norjalaiset vieraat tutustuivat nautatilan lisäksi Luston metsämuseoon ja muihin Savonlinnan alueen nähtävyyksiin.
MTK:n liittokokouksessa puitavat teemat puhuttelivat Central Union of Estonian Farmers -järjestön presidenttiä Juhan Särgavaa.
Hän oli vaikuttunut sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) puheesta, jossa korostui kotimaisen ruuantuotannon arvostuksen lisääminen.
”Jokaisen kynnelle kykenevän maan tulisi huolehtia siitä, että kotimainen ruuantuotanto turvataan. Tiukat EU:n asettamat rajat painavat jo nyt liikaa maanviljelijöiden harteilla.”
”Siksi meidän pohjoisten maiden tulisi yhdistää entistä enemmän voimia ja nostaa ruuantuottajien arvostusta.”
Särgavan mukaan alkutuottajia on poljettu suohon jo liian pitkään. Yhteiskunnan tulisi kohottaa heidän itsetuntoaan ja olla tukena, jotta entisenlainen arvostus saataisiin palautettua.
Särgava muisteli aikoja, jolloin Suomesta oli suuri apu vasta itsenäistyneen Viron maatalouden käynnistämisessä.
Tuolloin tietotaidon ja koneiden saaminen Suomesta mahdollisti Viron maanviljelyn kehittämisen.
”Voimme edelleen ottaa opiksi Suomesta. Nytkin tuntuu siltä, että taskut ovat täynnä uusia ideoita, jotka odottavat täytäntöön panemista. Esimerkiksi Brysselin päässä suomalaiset hoitavat asiat niin tyynen rauhallisesti ja viimeisen päälle valmistellen, että etelän maiden hätäilijöillä olisi opittavaa”, Särgava veisteli.
TANJA KORPELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
