Maatalouden tuista ei synnytasapainoista kokonaisuutta
Ympäristötuen kohdentaminen, kotieläintilan eläintiheysvaatimus, aktiiviviljelijän määrittely, lannan ravinnearvon laskenta ja eläinten hyvinvointituet ovat asioita, joista valtio ja MTK eivät näytä pääsevän yksimielisyyteen.
MTK:n tutkimuspäällikön Juha Lappalaisen mukaan pöydällä ei ole sellaisia paloja, joista voisi koota tasapainoisen ratkaisun. Viime kädessä ongelma on korvausten pieneneminen.
Erimielisyyksien seurauksena voi olla, että valtio tekee EU-komissiolle yksipuolisesti esityksen uudesta maaseutuohjelmasta vuosiksi 2015–2020.
Valtioneuvoston on määrä päättää siitä jo kahden viikon kuluttua.
Maa- ja metsätalousministeriön johtamien valtion neuvottelijoiden ja viljelijäjärjestöjen MTK:n ja SLC:n edustajien valmistelutyö ei tosin virallisesti ole edes ollut neuvotteluja. Maaseutuohjelma ei sellaisia edellytä, toisin kuin kansalliset maataloustuet.
Tuotantoon sidotuista EU-tuista ja kansallisista tuista neuvotellaan myöhemmin keväällä. Niissäkin erimielisyys tietäisi lopulta valtion yksipuolista esitystä.
Keskiviikkona MTK:n johtokunta jyrähti erityisesti maatalouden ympäristöohjelmasta. Se uhkaa kuivua kokoon korvausten pienentymisen takia. Siitä kärsivät sekä ympäristö että kotimainen ruuan tuotanto, johtokunta varoittaa.
EU:n maatalouspolitiikan uudistus siirtää osan ympäristötoimista pakollisiksi, jos hakee suoraa tukea ja sen viherryttämisosaa. Samaan aikaan ympäristötoimien korvaukset ovat pienenemässä.
Uusien vaatimusten ja korvausten epäsuhta vaarantaa maatalouden ympäristöohjelman toteutumisen, MTK:n johtokunta varoittaa. Esitykset korvaukset kattavat vain kaksi kolmasosaa perustoimenpiteiden keskimääräisistä kustannuksista, tutkijat laskevat.
Ongelmia aiheuttaa johtokunnan mukaan sekä käytettävissä olevan rahan väheneminen että valtion suunnitelmat sen käytöstä.
Valtion neuvottelijat ovat esittäneet, että osa ympäristötuesta korvamerkitään Itämeren rannikkovyöhykkeelle. Ministeriön kaavailu kattaisi yli 70 prosenttia Suomen pelloista.
MTK rajaisi kohdentamisalueen Varsinais-Suomeen ja Uuteenmaahan. Silloin se kohdistuisi Itämeren kannalta herkimpään alueeseen, ja toimista pystyttäisiin maksamaan riittävä korvaus. Samalla jäisi enemmän rahaa ympäristötoimiin muualla.
MTK painottaisi ympäristökorvauksissa perustukea, jotta ohjelmasta saadaan mahdollisimman kattava.
Ongelmaksi tulee myös karjanlannan levitysalan riittävyys, jos lannan ravinteiden laskennallinen käyttökelpoisuus nostetaan sataan prosenttiin.
Korvaukset ovat pääsääntöisesti pienenemässä myös eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. MTK pelkää, että sen seurauksena ohjelma kutistuu ja rahaa jää käyttämättä.
Myös aktiiviviljelijän määrittelyssä on ongelmia.
MTK on esittänyt vanhuuseläkkeen mukaista ikärajaa tukien saamiselle, jotta pelto siirtyisi joutuisammin nuorille aktiiviviljelijöille.
Ministeriön mukaan EU-säännöt estävät ikärajan. Muita vaihtoehtoja vielä mietitään.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
