Vesistöjen rehevöityminen säätelee vesilintukantoja: Ihmisen aiheuttama rehevöityminen vaikuttaa kielteisesti kannankehitykseen
Kantojen kehitystä pitäisi seurata sekä yksittäisillä pesimäjärvillä että talvehtimisalueilla.
Telkkä kuuluu sorsalajeista vesilintulaskentojen tulosten mukaan runsaslukuisiin. Kuva: Markku VuorikariSuomessa pesivien vesilintujen parimäärään vaikuttavat talviset sääolot yhdistettynä pesimäympäristön laatuun, osoittaa tuore Helsingin yliopiston tutkimus.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 17 Suomessa pesivän ja Euroopassa talvehtivan vesilinnun kannankehitystä 30 vuoden ajanjaksolla.
Leutojen talvien jälkeen vesilintukannat runsastuivat etenkin runsasravinteisissa vesistöissä, mutta edellisen kesän lämpöoloilla ei ollut vaikutusta vesilintujen runsauteen.
"Tulokset viittaavat siihen, että ilmastonmuutos saattaisi lyhyellä tähtäimellä suosia vesilintuja, sillä leudompien talvien myötä niiden talvikuolleisuus pienenee", kertoo tutkija Diego Pavón-Jordán Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Vesilintuja esiintyi runsaammin rehevillä kuin niukkaravinteisilla kosteikoilla. Niukkaravinteisiin kosteikkoihin verrattuna lintumäärät kuitenkin pienenivät nopeammin sellaisilla runsasravinteisilla kosteikoilla, jotka olivat urbaanien alueiden ja maatalousympäristöjen läheisyydessä.
Vesilintukantojen nopea väheneminen näissä voimakkaan ihmisvaikutuksen piirissä olevissa kosteikoissa viittaa siihen, että pesimäalueiden rehevöityminen ihmistoiminnan myötä vaikuttaa kielteisesti kannankehitykseen.
Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen toteaa, että rehevöityminen heikentää elinaluetta niin voimakkaasti, että se ylittää lämpimämpien talvien sorsille tuoman hyödyn.
Pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutos voi myös lisätä rehevöitymistä, koska se voimistaa ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin.
Ihmistoiminnan myötä heikkenevä elinympäristöjen laatu ja ilmastonmuutos ovat vakavia uhkia luonnon monimuotoisuudelle. Boreaalisella vyöhykkeellä ja arktisilla alueilla on käynnissä nopea ympäristön muutos, joka todennäköisesti tulee aiheuttamaan huomattavia muutoksia eliöyhteisöissä.
Nyt julkaistu tutkimus alleviivaa kokonaisvaltaisen tarkastelun merkitystä: jotta uhkatekijät kyettäisiin luotettavasti paikallistamaan, on seurattava tilannetta sekä yksittäisillä pesimäjärvillä että lajien talvehtimisalueilla.
Aineistona tutkimuksessa käytettiin Luomuksen yhteistyössä BirdLifen kanssa koordinoimia vesilintulaskentoja vuosilta 1986–2015.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
