Metsän arvo muuttuu
Metsien omistus on viime vuosikymmeninä kokenut mittavan rakennemuutoksen. Omistajien määrä on kasvanut, ja samalla omistetun metsän keskimääräinen pinta-ala on pienentynyt.
Yhä useammin metsänomistaja asuu kaupungissa, hän on perinyt metsänsä, ja usein metsä on myös jaettu useamman perillisen kesken. Vaikka entistä useampi kotitalous omistaa metsää, yhä harvemmalle kotitaloudelle hakkuutuloilla on suurta taloudellista merkitystä.
MT:n tuoreen Metsätutka-kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia nykymetsänomistajista pitää mahdollisuutta polttopuiden tekoon metsänsä tärkeimpänä antina. Sen sijaan hakkuutuloja tärkeinä pitää vain joka kolmas metsänomistaja (MT 16.4.).
Polttopuilla on toki taloudellinen arvonsa. Monelle metsänomistajalle polttopuusavotta edustaa myös metsän maisema- ja virkistysarvoja, jotka nekin koetaan aiempaa tärkeämmiksi.
Yleistymässä ovat sekä suuret että pienet metsätilat. Näille ryhmille metsien merkitys voi olla hyvin erilainen.
Pienet metsätilat ovat käyneet vilkkaasti kaupaksi harrastuspalstoiksi. Suuremmista palstoista kilpailevat ammattimaiset metsä-
talouden harjoittajat, jotka ratkaisevat
metsäkauppansa tuotto-odotusten perusteella.
Molemmat arvomaailmat sopivat hyvin metsänomistukseen. Tosin arvostukset voivat vaihdella myös tilanteen mukaan – talousarvot korostuvat, kun hakkuun aika omassa metsässä lähenee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
