Työ valuu halpamaihin
Professori Markku Ojanen kirjoitti (MT 23.6.) asiantuntevasti Suomen tukalasta tilanteesta kolmantena taloudellisena taantumavuonna. Yritykset kohentavat tulostaan vähentämällä työvoimaa samalla, kun työ valuu kilpailukykyisiin halpamaihin. Ehkä ensin Viroon, sitten vaikkapa Kiinaan, Intiaan tai Vietnamiin.
Hintakilpailukykymme ei ole kunnossa viennissä. Tuotteemme maksavat liikaa. Me emme voi enää devalvoida. Lisäksi työmarkkinoilla ei käytännössä ole juuri joustoja, periaatteessa kyllä.
Luova tuho kaataa kannattamattomia firmoja ja tekee tilaa kannattaville, mutta tuskastuttavan hitaasti. Sopeutusta olisi tehtävä nopeammin. Muutoin Kreikan kohtalo vaanii ovella.
Väestö vanhenee nopeasti, Nokia meni, metsäteollisuutta on kourinut raju rakennemuutos ja idänkauppakin sukeltaa muun muassa Ukrainan kriisin vuoksi. Suomi on lamassa.
Karl Marx piti kapitalismia tarpeellisena omaisuuden kartuttajana. Mutta sosialismia tarvittiin sitten jakopuuhissa.
Marx oli humanisti. Ihmisen piti saada kehittää kykynsä ja taipumuksensa harmoniseksi, inhimilliseksi kokonaisuudeksi. Talous oli se reaalibaasis, alarakennus, jolle henkinen elämä eli ylärakennus – moraali, oikeus, filosofia, taide ja uskonto – perustuu.
Marxia myötäillen, myös Ojasen mainitsema vanhusten, sairaiden ja vammaisten hyvinvointi maksetaan kansantalouden yhteisestä kakusta, yleensä kuntatalouden kautta. Jos kakkua ei ole tarpeeksi, vaikea siitä on jakaa. Ja kilpailuttaminen on yksi keino saada rahat riittämään. Tämän sanon kaupunginvaltuutetun ja kaupunginhallituksen jäsenen kokemuksella.
Meillä Pieksämäellä oli yritetty aiemmin ulkoistaa perusturvaa jo kolmesti vuodesta 2008 alkaen, mutta nyt vasta valtuusto päätyi ulkoistukseen kriisikuntauhkan edessä. Kunnan rahat ovat kokonaispotti. Jos jollekin annetaan enemmän, se on joltakin toiselta pois. Kotimaisen energian suosimisesta olen Markku Ojasen kanssa samaa mieltä.
Tapio Klen
kaupunginvaltuutettu (ps)
Pieksämäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
