Carl Larssonin kuvistaammennetaan koti-idyllejä
Hyvän elämän jäljillä -näyttely esittelee Carl Larssonin teoksiinsa luomaa valoisaa koti-idylliä – ja samalla hänen vaimonsa Karin Larssonin tekstiili- ja sisustustaidetta.
Larssonien koti Lilla Hyttnäs Sundbornissa Ruotsin Taalainmaalla oli ja on edelleen monille esikuva kodikkaasta perhe-elämästä.
Carl Larsson oli kuvataiteilija, ja Karin Larssonin alaa olivat niin kodin tekstiilit kuin huonekalutkin.
”Tuntuu, että Karin Larsson teki omasta kodistaan ja lapsistaan kokonaistaideteoksen ja Carl oli vain kuvittaja”, muotoili näyttelyn kuraattori Timo Huusko näyttelyn lehdistötilaisuudessa.
Huuskon mukaan Karin Larssonin käsitöissä yhdistyivät taiteeksi maailmalta, lähinnä maalaisidylliä ihannoivan art and crafts -liikkeen muotokielestä ja ruotsalaisesta kansankulttuurista ammennetut vaikutteet.
Hyvä esimerkki on Ateneumissakin esillä oleva Karin Larssonin suunnittelema keinutuoli. Tuolin valmistanut kylän puuseppä piti sitä niin rumana, että kuljetti sen Larssoneille illan pimeydessä.
Carl Larsson oli ilmeisen ristiriitainen persoona, joka kamppaili mielensä synkkiä puolia vastaan maalaten teoksiinsa valoa ja idylliä, ikään kuin omaa onneaan rakentaen.
Näyttelysalien seinillä esittäytyy yhteensä noin sadan teoksen kokonaisuutena perhettä ja Lilla Hyttnäsiä esittelevät kuvaukset sekä taiteilijapersoonaa avartava monipuolinen katsaus Larssonin muuhun tuotantoon.
Ranskan-vuosilta on esillä useita teoksia ja omana kokonaisuutena esitellään myös Larssonin kuvitusta Viktor Rydbergin kirjaan Singoalla. Suomalaista katsojaa tosin kiinnostaisivat ehkä enemmän kuvitukset Topeliuksen Välskärin kertomuksiin, mutta niitä ei nyt ole esillä.
Carl Larsson pyrki siihen, että yleisö voisi helposti ymmärtää, mistä hänen taiteessaan on kysymys. Taiteilijan tauluissaan esittelemä kotielämä poikkesi suuresti aikakauden tyypillisestä elämästä, sillä tapana ei esimerkiksi ollut, että lapset olisivat ruokailleet yhdessä aikuisten kanssa.
Näyttely on toteutettu Ateneumin ja Turun taidemuseon yhteistyönä.
Yhteistyöllä on myös historiallinen taustansa lähes sadan vuoden taakse, sillä molemmat museot järjestivät vuonna 1913 Carl Larssonin näyttelyn, joista museoiden kokoelmiin myös hankittiin taiteilijan teoksia.
Ateneumiin tuolloin hankitut Ehtoja luetaan, Morsiusneito sekä Arkkitehti Jac. Ahrenbergin muotokuva ovat myös esillä Hyvän elämän jäljillä -näyttelyssä.
Näyttelyyn on nyt lainattu teoksia muun muassa Tukholman Nationalmuseetista, Göteborgin ja Malmön taidemuseoista, useasta yksityiskokoelmasta sekä taiteilijan kotimuseosta Carl Larsson-gårdenista.
Kotia ja perhettä tarkastellaan Larssonin näyttelyn lisäksi myös kahdessa rinnakkaisnäyttelyssä.
Valokuvaaja Elina Brotherus ja psykologit Maiju Tokola ja Riikka Toivanen kurkistavat yhdeksän suomalaisen nykyperheiden arkeen otsikolla ”Perhe kuvassa”.
Alexander Reichstein puolestaan kutsuu kaikki lapset ja lapsenmieliset astumaan Larssoneiden kotiin tilateoksessaan Kotona, missä Larssonin pienikokoiset akvarellit ovat kasvaneet huoneen kokoisiksi. Ikkunoista ja ovista voi kurkistaa ja siirtyä Larssonin maailmaan sata vuotta sitten.
Viikonloppuisin kello 12–15 Kotona-tilateoksessa oppaina ovat opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat Helsingin yliopistosta. Heidän kanssaan voi valmistaa hyrriä, istuttaa kangaskukkasia, oppia vanhoja leikkejä, kuunnella satuja, askarrella ja piirtää. Sisällöt vaihtelevat ohjaajien mukaan.
MAIKKI KULMALA
Carl Larsson - Hyvän elämän jäljillä. Ateneum, Helsinki 29.4. asti.
www.ateneum.fi/tapahtumat
Carl Larsson oli ilmeisen ristiriitainen persoona.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
