Lohen poikasia ennätysmäärä Simojoessa – Myös Tornionjoessa poikasia paljon

Kuva: Jukka Pasonen

Lohikanta vahvistuu, Simojoella poikasia oli yli 40 sataa neliömetriä kohden. Kuva: Pekka Fali

Lohen poikasia kuoriutui Simojoella tämän vuoden keväällä ennätysmäärä koko mittaushistoriassa. Poikasia oli yli 40 sataa neliömetriä kohden.

Poikasten määrä oli runsas myös Tornionjoessa. Siellä on mitattu poikasia tiheämmässä vain kahdesti aiemmin.

Poikasten määrät ovat viime vuosina vaihdelleet 25:n ja 40 yksilön välillä sataa neliömetriä kohden. Se on monikymmenkertaisesti mitä 1980- ja 1990-luvuilla totuttiin mittaamaan.

Kasvu kertoo kalakantojen vahvistumisesta. Kudulle nousevien emokalojen määrä oli ennätyssuuri molemmilla joilla vuosina 2014 ja 2016.

Taustalla on kalastamisen rajoitukset. ”Poikasten määrä on lujassa yhteydessä emokalojen määrään. Kokonaissaalis Itä­merellä on pienentynyt”, Luonnonvarakeskus Luken tutkija Tapani Pakarinen sanoo. Suurin osa lohesta kalastetaan Itämerellä.

Myös meren ravintotilanne on parantunut. Se ei Pakarisen mukaan ole juurikaan ihmisen ansiota, vaan on luonnollista.

Kalojen istutukset ovat pysyneet samalla tasolla viime vuosina, joten luonnossa syntyneiden poikasten määrä on lisääntynyt.

”Luonnonpoikaset pärjäävät nykyisin huomattavasti paremmin. Tilanne Torniojoessa on tällä hetkellä hyvä ja Simojoessa kohtalaisen hyvä”, Pakarinen sanoo.

Myös Ruotsin puolen joissa suurimmassa osassa tilanne on hyvä ja huonoissakin parantumaan päin.

Tänä vuonna syntyneet poikaset kasvavat joessa noin kolme vuotta ja sitten ne lähtevät vaellukselle mereen.

Myös merelle vaeltavien poikasten määrä on noussut. Tornionjoesta vaeltaa merelle jopa kaksi miljoonaa poikasta vuodessa. Simojoesta on lähtenyt viime vuosina 30 000–40 000 poikasta. Simojoella kudun onnistuminen on vaihdellut vuosittain Tornionjokea enemmän.

Lohien tilanteeseen liittyy myös huolia. Erityisesti M74:ksi kutsuttu ongelma karsii poikasten määrää.

”B-vitamiini tiamiinin alhainen määrä johtaa poikasten kuolemaan. Jos sitä on vähän emokalassa, sitä on vähän myös poikasten vararavinnossa”, Pakarinen sanoo.

Poikanen elää ensimmäiset viikot vararavinnolla.

Tiamiinin vähäisyys lohessa on hieman nurinkurisen tilanteen seurausta. Jos emokala syö rasvaista ruokaa, jää tiamiini­taso alhaiseksi.

”Kun on hyvin korkeaenergistä ravintoa, se kääntyy heikoksi lisääntymiskyvyksi.”

Kesällä 2016 lohilla esiintyi ihosairauksia, mutta se ei vaikuttanut poikasten määrään.

Tänä vuonna nousseiden kalojen määrä oli alle puolet viime vuoteen verrattuna. Määrä oli odotettua pienempi. Syytä pudotukselle ei tiedetä. Kalastuksen lisääntyminen ei Luken mukaan ole syy.

Tänä vuonna kuitenkin nousi enemmän kaloja kuin ennen vuotta 2012.

”Määrä ei vielä ollut niin pieni, että tulisi romahdus kala­kantoihin”, Pakarinen sanoo.

Otsikkoa korjattu 28.11. kello 13.44, alkuperäisessä otsikossa joet olivat väärin päin. Ennätysmäärä poikasia oli Simojoessa, ei Tornionjoessa.