Brexit myllää EU-parlamentin rakennetta – Suurin vaikutus EU:n demarien ja euroskeptisten riveihin

Kuva: Jukka Pasonen

Kuva: Jukka Pasonen

Britannian EU-ero brexit vaikuttaa Euroopan parlamentin paikkamääriin sekä usean parlamenttiryhmän kokoonpanoon.

Koska Britannialla on suurin edustus parlamentin konservatiivisessa ja euroskeptisessä siivessä, erityisesti nämä ryhmät kokevat kolauksia.

Suurista poliittisista ryhmistä eniten paikkoja menettävät Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä ECR ja sosiaalidemokraattinen ryhmä S&D.

ECR:ssä istuu tällä hetkellä 19 brittiä ja S&D:ssä 20. Suomesta S&D:hen kuuluu SDP ja ECR:ään perussuomalaiset.

Pienemmistä ryhmistä jyrkän euroskeptinen Vapaa ja demokraattinen Eurooppa EFDD menettää brexitin myötä 19 edustajaa, kun brittiläinen UKIP-puolue poistuu.

”Iso kysymys on myös, syntyykö uusi, aiempaa suurempi euroskeptinen ryhmä”, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku muistuttaa.

”Koska konservatiivinen ECR menettää suurimman kansallisen ryhmänsä eli brittikonservatiivit, keväisten EU-vaalien jälkeen käydään euroskeptisten voimien kesken kovaa kilpailua siitä, mikä puolue sijoittuu mihinkin ryhmään”, Iso-Markku jatkaa.

Yhteisen euroskeptisen ryhmän perustamista on yritetty aiemminkin. Viime eurovaalien jälkeen yhteistä säveltä ei kuitenkaan löytynyt ja euro­skeptiset hajosivat ECR:ään, EFDD:hen ja ENF:ään.

Myös Euroopan demareilla on tuulista. Syynä ei ole pelkkä brexit.

”S&D-ryhmässä suuri huolen aihe on, miten tilanne kansallisilla kentillä kehittyy. Demarit ovat menettäneet kansallisissa parlamenteissaan paikkoja esimerkiksi Ranskassa, Italiassa ja Saksassa.”

Demarien paikkamäärä Euroopan parlamentissa voikin pienentyä huomattavasti.

Vähiten brexit vaikuttaa Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmään Aldeen ja Euroopan kansanpuolueen ryhmään EPP:hen, joissa briteillä on vain muutama paikka.

Suomesta Aldeen kuuluu keskusta ja EPP:hen kokoomus.

Sekä Alde että EPP aikovat tehdä töitä euroskeptisten järjestäytymistä vastaan.

Brysselin EU-median Politicon mukaan Alde-ryhmän johtaja Guy Verhofstadt haluaisi laittaa hynttyyt yhteen pikaisesti Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa.

Macronin puolue Tasavalta liikkeessä on perustettu vasta viime eurovaalien jälkeen, joten sillä ei ole vielä omia edustajia parlamentissa. ”On jännittävää nähdä, perustavatko Macronin En Marche ja Espanjan Ciudadanos oman keskiryhmänsä vai liittyvätkö ne osaksi Aldea?” Iso-Markku pohtii.

Poliittisen ryhmän perustaminen vaatii vähintään 25 jäsentä seitsemästä eri jäsenmaasta.

”On EPP:lläkin toki omat huolensa vaalien alla. Unkarin kurinpitotoimet ja Unkarin pääministerin Viktor Orbánin Fidesz-puolueen jatko EPP-ryhmän osana jakavat meppien mielipiteitä”, Iso-Markku kertoo.

Brexitin konkreettista vaikutusta lainsäädäntötyöhön on toistaiseksi vaikea arvioida.

Brittien eron on uumoiltu vaikuttavan esimerkiksi EU:n budjetin sorvaamiseen.

Britannia on vetänyt perinteisesti budjetissa tukkaa linjaa ja halunnut keventää hallintoa, EU-politiikkaa seuraavan VoteWatch-järjestön tilastot kertovat.

Tilastojen mukaan britit eivät ole kuitenkaan viime vuosina olleet parlamenttivaikuttamisen kärjessä.

Britannian 73 edustajasta vain 23 istuu EPP:ssä, S&D:ssä ja Aldessa.

Koska britit istuvat euroskeptisessä siivessä, he äänestävät usein parlamentin yleistä kantaa vastaan.

Viime vuosina britit ovat napanneet kuitenkin useita muita parlamentin vaikuttamispaikkoja.

Brittejä on nähty varapresidentteinä, poliittisina johtajina ja heillä on ollut hallussaan useita raportointivelvollisuuksia.