Päre sopii Ekopolun rantamaisemaan
NURMES
”Peltikatto on kiiltävä eikä istu rantamaisemaan niin hyvin. Pärekatto on paremmin sopusoinnussa luonnon kanssa”, Jouko Timonen perustelee valintaansa.
Erityisen hyvin pärekatto sopii aittaan. Putoava sadepisara ei kilahda päreeseen sillä tavoin kuin peltiin.
”Päre pehmittää sopivasti sateen äänen, ja siihen on niin miellyttävää nukahtaa.”
Työtä pelkäävälle pärekaton rakentaminen ei oikein sovi. Peltikaton hutaisisi puuvaraston katteeksi parissa päivässä. Päreurakka vie nettotyöaikana parisen viikkoa.
Työtunteja ei kuitenkaan lasketa, kun kyse on ideologiasta ja vanhan perinteen ylläpitämisestä.
”Itsellä on niin hyvä olla, kun pärekaton saa valmiiksi. Peltikatto tuntuisi liian helpolta ratkaisulta”, Timonen tuumaa.
Pärekaton rakentelu on puuntuoksuinen harrastus, sitä tehdään silloin kun sattuu huvittamaan.
Poutaviikolla on hyvää aikaa urakoida, sateen uhatessa täytyisi taiteilla suojapressujen kanssa.
”Katto olisi kiva saada valmiiksi ennen kuin kuha yltyy iltojen hämärtyessä syönnilleen.”
Pärekaton teko ei Timosen mukaan vaadi mitään erityisiä kädentaitoja. Kunhan vasara pysyy kädessä ja tietää mitä tekee.
Ensimmäinen vaatimus on tietysti riittävä määrä päreitä. Kattoneliölle tarvitaan sata pärettä eli 65 neliömetrin puuvajaan yhteensä noin 6 500 kappaletta. Saman verran tarvitaan nauloja.
Päreet ladotaan kattoon lomittain siten, että yksi naula läpäisee aina kolme pärettä kerrallaan.
Päreet syntyvät Timoselta kätevästi omalla pärehöylällä, oman metsän männyistä. Ne höylätään pöllinpätkistä syytä myöten viistoon. Näin katkenneet syyt muodostavat kuperalle pinnalle sulkamaisen rakenteen, joka tulee esille pärettä taivutettaessa.
”Sulkamainen rakenne saa sadeveden valumaan pärettä pitkin alaspäin räystästä kohti.”
Pöllinpätkien latvapuolet maalataan punaisella, jotta katonrakentaja tietäisi jättää maalatun pään piiloon. Päreen tyvipuolesta jää katon lappeeseen näkyviin viisi tuumaa.
”Näkyviin jäävän osan tulisi olla mahdollisimman oksatonta. Oksat irtoavat helposti, ja sade pääsee oksanrei’istä sisälle.”
Vastavalmistunut pärekatto on tuoreen puun värinen, mutta se harmaantuu nopeasti sateen ja auringon vaikutuksesta. Ja kestää lähes isältä pojalle 20–30 vuotta.
Galvanoimattomilla nauloilla aikanaan nakutellun pärekaton saa kätevästi siivottua lapiolla alas, kun ajan syömät naulat katkeavat lapioidessa.
”Nykyään on saatavissa vain galvanoituja nauloja, ne on nypittävä irti jokainen erikseen.”
AKI KINNUNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
