viikon kysymys Omasta kodista kirkkomaahan
Maaseudun Tulevaisuus kysyi tällä viikolla vanhusten asumisesta.
Yli puolet vastanneista ilmoitti, että lähipiirin apua tarvitsevat vanhukset asuvat kotona yhdessä puolison tai omaisen kanssa.
Palvelutalossa tai laitoshoidossa on noin joka viidennen vastaajan lähimmäinen.
Kommenteista päätelleen vanhusten asumisvaihtoehtoja puntaroidaan tarkasti.
Moni toivoo saavansa elää loppuun asti kotona. Palveluiden ja ammattiavun läheisyys puoltavat usein muuttoa sivukylältä keskukseen.
”Vanhuksemme muuttivat kirkonkylään rivitalo-osakkeeseensa asuttuaan mielestäni jo liiankin pitkään täällä sivukylällä. Omassa pihapiirissä asuminen rasitti heitä jo kovasti, mutta joka kevät he sanoivat muuttavansa kirkolle sitten syksyllä. Tarvittiin isän vakava sairastuminen ja sitten vielä kesän yli sinnittely täällä palveluiden ulottumattomissa ennen kuin he muuttivat. Tähän mennessä asuminen kirkonkylällä on sujunut, kun kauppa ja apteekki ovat riittävän lyhyen kävelymatkan päässä”, nimimerkki ei_helppo_juttu kertoo.
”Ei minusta ole häpeämistä siinä, että vanha ihminen muuttaa laitokseen. Nykyään sitä on maatilallakin niin vähän työvoimaa suhteessa työmäärään, ettei kovin heikon tai sairaan vanhuksen kotihoito siinä työn ohessa ole välttämättä enää lainkaan inhimillistä ja vanhuksen arvon mukaista. Miniäkään ei lähestulkoonkaan joka tapauksessa ole se sisar-hento-valkoinen, joka uskollisesti hoitaa vanhan polven arkkuun asti. Vanhuksellekin on varmasti miellyttävämpää saada hoitoa henkilöltä, joka on vapaaehtoisesti vanhustenhoitoon työkseen ruvennut”, hän jatkaa.
Viljatilallisen vanhalle isäntäparille rakennettiin omakotitalo tilan maista lohkaistulle tontille.
”Ratkaisu on toiminut hyvin, vanhaisäntä sai olla tilan töissä mukana vielä vointinsa mukaan ja vanhaemäntä pystyi huolehtimaan tarvittaessa lastenhoitoa, vaikka lapset olivatkin muuten kunnallisessa päivähoidossa.”
”Nyt ikää on tullut niin paljon, että huolehdimme heidän ’perään’ ja autamme jonkun verran. Itse he kuitenkin pystyvät vielä asioitaan hoitamaan, auto ja ajokorttikin on vielä. Jatkossa varmaan turvaudumme kunnan tarjoamiin kodinhoitajiin, aika näyttää.”
”Lähipiirin vanhukset on jo saatettu kirkkomaahan, mutta tyytyväisin oli se joka sai olla kotona, vaikka mukavuudet olikin vähissä. Kannatan sitä, että vanhukset saisivat olla mahdollisimman pitkään kotona tai sitten niitten mukavuuksien ääreen kirkonkylään muutettaisiin niin ajoissa, että ehtisi kotiutua”, nimimerkki taistelut ohi kiteyttää.
Nyt utelemme joululahjahankinnoista. Suositko itse tehtyjä käsitöitä vai painutko mieluiten rautakauppaan? Leluja lapsikatraalle vai vuohia kehitysmaihin? Vastaa ja kommentoi osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
