"Valtava merkitys": Epäsuotuisten alueiden tuet vaakalaudalla EU:n uudessa maatalousohjelmassa

Luonnonhaittakorvauksen poistuminen vaikuttaisi erityisesti maidontuottajiin. Kuva: Sanne Katainen

Esitys EU:n yhteisestä maa­talouspolitiikasta (cap) on sisäisellä lausuntokierroksella, ja versioita on liikkeellä useita. Kaikissa komissiosta vuodetuissa esityksissä ei ole mukana luonnonhaittakorvausta eli epäsuotuisten alueiden tukea.

Maatalousministeri Jari Lepän (kesk.) mielestä pysyvät olosuhde-erot pitää pystyä kompensoimaan jatkossakin.

”Epäsuotuisten alueiden tuel­la on valtava merkitys, koska se tasoittaa pysyviä luonnon haittoja”, Leppä sanoo.

Luonnonhaittakorvaus muodostaa keskimäärin puolet maatalouden tuista Suomessa.

Tuen puuttuminen cap-luonnoksista voi johtua virkamiesten mukaan siitä, että komissio näkee ne eräänlaisena ympäristö­korvauksena eikä heikompien alueiden tukemisena. Syynä voi olla myös komission tavoite yksinkertaistaa cap-järjestelmää vähentämällä tukimuotoja.

Euroopan tuottajajärjestön Copa-Cogecan pääsihteerin Pekka Pesosen mukaan Suomessa tukien poistaminen vähentäisi kilpailukykyä erityisesti kotieläintiloilla, jotka usein sijaitsevat heikommilla alueilla. Koko Suomi on luokiteltu epäsuotuisaksi alueeksi.

Pesonen lisää, että tuet ovat yhteydessä merkittävästi myös tuotantoon sidottuihin tukiin, joita maksetaan muun muassa liha-, maito- ja erityiskasvi­tiloille.

”Epäsuotuisten alueiden tuilla esimerkiksi heikompien alueiden maitotaloutta voidaan ylipäätään pitää yllä”, Pesonen sanoo.

Myös muut jäsenmaat ovat esittäneet huolensa luonnonhaittakorvauksen puuttumisesta. Sen poistuminen söisi Pesosen mukaan pahimmillaan tilojen kannattavuutta jopa 80 prosenttia.

”Heikompia alueita on kaikissa jäsenmaissa. Tämä on iso poliittinen juttu ja vaikuttaa eurooppalaisen maatalouden kilpailukykyyn”, Pesonen summaa.

Sen lisäksi, että tuki muodostaa suuren osan viljelijän saamasta rahamäärästä, se on myös hallinnollisesti kevyt tuki­muoto.

Maatalouskomissaari Phil Hogan tuo ministerineuvostoon esityksensä uudeksi capiksi vuoden 2021 jälkeen marraskuun lopussa. Lopullisia päätöksiä tehtäneen aikaisintaan 2021, ja uusi politiikka tulee voimaan mahdollisesti vasta 2024.

Tulevaisuuden maatalous­politiikan on haluttu perustuvan tuloperusteiseen, moderniin ja kansainväliseen järjestelmään, joka on mahdollisimman yksinkertainen.

Komissio esittää, että jatkossakin järjestelmässä olisi kaksi pilaria: tuet koostuisivat EU:n yhteisistä rahoista sekä jäsenmaiden osarahoituksesta. Komissio kuitenkin ehdottaa suorien tukien kokonaismäärään rajauksia eikä tuotantoon sidottua tukia ole mukana kaikissa luonnosversiossa.

Cap-versioissa painottuu kansainvälisyys, joka kytkee maatalous- ja kauppapolitiikan yhteen. Jäsenmaiden ministereistä koostuva maa­talousneuvosto keskusteli EU:n vapaakauppasopimuksista viime maanantaina. Esille tulivat vireillä olevat sopimukset, joista osasta poliittista sopua odotetaan jo tänä vuonna.

Ministeri Leppä kertoi maatalousneuvoston kokouksen jälkeen, että Suomi tukee vahvasti viennin edistämistä.

”Uusia vientikohteita on löytynyt, mikä on hyvä asia”, Leppä summaa.

Ministerin mukaan vientiä on valvottava erityisesti herkkien maataloustuotteiden osalta. Myös viljelijän on saatava osansa uusista sopimuksista.

”Laatutuotannolla on myös hintansa. Viennin pitää näkyä tuottajien tilipussissa.”