EK:n Jussi Mustonen arvioi, ettei valtiolla riitä paukkuja tuloverotuksen alentamiseen syksyn liittokierroksen yhteydessä. Kuva: Marjut Hentunen
Talouskasvu yllätti taantumaan tuudittautuneen Suomen
Kysynnän puute rajoittaa talouskasvua entistä vähemmän. Taantumavuosien takia investointi- ja työvoimapulaan ei osattu puuttua ajoissa.
Kuva: Iines Vikiö
Kuva: Iines Vikiö
Kuva: Iines VikiöElinkeinoelämän keskusliitto EK:n heinäkuun suhdannebarometri ennakoi talouskasvun jatkuvan myös vuoden lopulla.
Saldoluvut, jotka mittaavat suhdanteiden kohenemiseen ja oman tuotannon kasvuun uskovien yritysten osuutta, olivat selkeästi positiivisia kaikilla toimialasektoreilla.
Talouden käännettä kuvaa myös se, että kasvun esteenä yrityksissä nähdään yhä enemmän riittämättömän kysynnän sijaan tuotantokapasiteetin tai osaavan työvoiman puute.
Yllättikö kysynnän koheneminen ja ripeä kasvu siis suomalaisyritykset?
”Ehkä osittain. Jos ajatellaan yleistä mielialaa taloudessa, suurin osa makroennustajista oli vielä viime vuonna hyvin pessimistisiä vuodesta 2017”, kertoo EK:n talouspolitiikasta vastaava johtaja Jussi Mustonen.
Toisaalta jo viime vuoden lopun suhdannebarometreissa näkyi, että yritykset uskovat kasvuun kansantalouden ennustajia enemmän. EK:n yrityskyselyt osoittavat suunnan olevan oikea myös tuotantokapasiteettia kasvattavissa investoinneissa.
”Investoinnit ovat sinänsä käynnistyneet ja lisääntyvät toista kymmentä prosenttia yrityksissä. Kuitenkin, kun otetaan huomioon se vaje ja tarve, joka on syntynyt vuosien saatossa, kestää jonkin aikaa, ennen kuin päästään tasapainoon”, Mustonen huomauttaa.
Sama tilanne vaivaa barometrin mukaan myös työvoiman osalta. Osaavan työvoiman puute saattaa ohittaa riittämättömän kysynnän tuotannon kasvun ykkösesteenä myös teollisuudessa ja palveluissa jo tulevana syksynä.
Työvoimapulan taustalla on rakenteellisia tekijöitä. Työikäisen väestön osuus pienenee yhä vauhdilla, eikä ongelmaan osattu puuttua ajoissa taantumavuosien takia.
”Kun suuri taantuma iski päälle, ehkä tuudittauduttiin liikaa siihen tilanteeseen, että taloudella menee heikosti, eikä työvoimapulaan kiinnitetty huomiota, kun sitä ei näkynyt”, Mustonen miettii.
Samalla syntyi ongelmia myös yksittäisille työntekijöille. Kun osaavaa työvoimaa vihdoin kaivattaisiin, eivät kysyntä ja tarjonta välttämättä enää kohtaa.
”Osalla työttömiksi joutuneita ammattitaito on saattanut päästä rapistumaan, ja uudelleenkoulutus vaatisi aikaa. Osa on ehkä jopa lannistuneita, eivätkä he hae lainkaan töitä.”
Yrityksissä uskotaan kohentuneen kansainvälisen kilpailukyvyn vaikuttaneen kasvuun. Suuri osa yrityksistä katsoi barometrissa kilpailuasemansa parantuneen vuoden 2017 alkupuolella, mutta jo nyt kilpailukyvyn kasvun uskotaan taittuneen.
”Kiky-sopimus tuli voimaan vuoden alussa, mihin ajoittuu ensimmäinen huomio kilpailukyvyn paranemisesta. Tällöin yritysten sivukululeikkaukset alkoivat ja kustannustaakan keveneminen oli jo konkreettisempaa”, Mustonen selittää.
Työvoimapula ennakoi kuitenkin palkankorotuksia tulevalla liittokierroksella. Mustonen kertoo, ettei EK:ssa silti odoteta valtiolta väliintuloa suoraan palkkojen verotukseen vaan luotetaan liittokohtaisiin sopimuksiin ja työvoiman tarjontaa kohentaviin toimiin.
”Valtio ei luultavasti pysty siihen hirveästi ylimääräisiä paukkuja laittamaan ihan senkään takia, että meillä on edelleen velkaongelma, ja talouden piristyminen korjaa siitä vain pienen osan”, hän arvioi.
”Sen verran veropolitiikalla voisi kuitenkin toimia, että lupaukset siitä, ettei palkansaajien verotus kiristy, pidetään.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
