Sähkön hintahuiput osuivat syksyyn, mutta ylisuuria voittoja verotetaan vasta tänä vuonna – jääkö maksajan rooli lopulta valtiolle?
Syksyn hintahuipuissa vesivoima ja ydinvoima tuottivat omistajilleen huimia voittoja. Tänä vuonna voittoja karhutaan erityisverolla, mutta sen kertymä voi jäädä toivottua pienemmäksi.
Kuva: Jaana KankaanpääSähköyhtiöiden etenkin viimesyksyn huippuhinnoilla keräämistä voitoista, kansalaisten tuista ja niin sanotusta windfall-verosta on syntynyt sotku, jossa hyötyjinä saattavat lopulta olla suuret sähköyhtiöt ja rikkaat kuluttajat.
Maksajan rooliin taas on jäämässä valtio.
Ylen MOT:n maanantaina julkaiseman laskelman mukaan sähköstä olisi syksyllä maksettu jopa viisi miljardia euroa ylihintaa.
Laskelma perustuu siihen, että vaikka sähkön hinta sähköpörssissä nousi roimasti etenkin maakaasun kallistuttua Ukrainan sodan vuoksi, kaikkien sähköntuottajien tuotantokustannukset eivät nousseet.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan Ylen arvio voitoista on kuitenkin reilusti ylimitoitettu.
”Viidellä miljardilla ei ole mitään tekemistä toden kanssa”, Leskelä sanoo.
Sinänsä on kuitenkin selvää, että korkeat sähkönhinnat ovat lihottaneet joidenkin toimijoiden voittoja.
”Mitä me täällä olemme seuranneet, niin jonkin verran tuotantoliikennetoiminnan voitot ovat nousseet.”
”Todellinen kokoluokka on enemmän yhden miljardin kuin viiden miljardin luokkaa.”
Laskelman heikkous on hänen mukaansa se, että siinä kaikkien toimijoiden on arvioitu ostavan ja myyvän sähkönsä sähköpörssissä määritetyllä hinnalla.
Näin ei kuitenkaan ole. Sekä sähkön myyjät, että ostajat suojaavat toimintaansa sopimalla energian hinnasta pitkällekin tulevaisuuteen.
Siitä, miten paljon kukin sähkön myyjä tai ostaja on tuottamastaan tai käyttämästään sähköstä suojannut, ei Leskelän mukaan ole keskitettyä tietoa.
Energiayhtiöiden tuoton arviointi onkin niiden omien tulosjulkistusten varassa.
”Monella yhtiöllä taas ei voi sähköntuotannon tulosta muusta tuloksesta”, Leskelä selittää.
Kaiken lisäksi energiakriisin vaikutukset sähkömarkkinoihin olivat kaiken aikaa tiedossa, Leskelä sanoo.
Energiakriisin vaikutuksia kansalaisille on pyritty helpottamaan erilaisilla tuilla ja sähkön arvolisäveron laskulla.
Sähköyhtiöiden ylisuuret voitot taas on tarkoitus verottaa pois niin sanotulla Windfall-verolla.
Vuonna 2023 sähköyhtiöiden tuotoista kerätään 30 prosentin vero normaalin tuloveron lisäksi.
Veroa kerätään sähkötuotannon tuloksesta, joka ylittää kymmenen prosentin tuoton sähköntuotantoon sitoutuneen oman pääoman määrästä.
Käytännössä veron tarkoituksena on kerätä valtiolle takaisin sen kansalaisille avustuksena maksamat tuet.
Ongelmaksi valtiolle voi kuitenkin koitua se, että sähkön huippuhinnat osuivat syystalveen.
Tänä keväänä sähkö on ollut pörssissä syksyn huippuja halvempaa, ja hinnan odotetaan laskevan entisestään esimerkiksi Olkiluoto 3:n lopulta aloittaessa säännöllisen sähköntuotannon.
Riskinä onkin, että verokertymä ei ole yhtä suuri kuin kuluttajille maksetut avustukset.
Myös avustusten kohdentumisessa on jo havaittu ongelmia.
Etenkin ydinvoiman ja vesivoiman tuottaminen oli sähkön huippuhinnoilla käytännössä rahan painamista. Sähkön tuotantokustannukset olivat nimelliset, mutta siitä sai saman hinnan kuin kalliimilla menetelmillä tuotetusta sähköstä.
Suomalaisista yhtiöistä tästä hyötyi etenkin Fortum. Yhtiö omistaa Suomessa ja Ruotsissa runsaasti vesi- ja ydinvoimalaitoksia.
Toinen korkeista hinnoista hyötynyt energiajätti on Olkiluodon ydinvoimaloista vastaava Teollisuuden Voima.
Teollisuuden Voiman taustalla on yhtiön osakkeista yhteensä noin 60 prosenttia omistava Pohjolan Voima, jonka suurin omistaja taas on UPM. Pohjolan Voima omistaa myös vesivoimaa.
Fortum ajautui viime vuonna ongelmiin sekä omistamansa saksalaisen Uniperin että Venäjän liiketoimintansa vuoksi. Kaikkinensa yhtiön liiketoiminta oli viime vuonna lähes 2,5 miljardia tappiollinen.
Tästä huolimatta yhtiön hallitus esitti kuitenkin 91 sentin osakekohtaista osinkoa sijoittajille.
Fortumin suurin omistaja on hieman yli 51 prosentin osuudella Suomen valtio, eli valtio hyötyy yhtiön voitoista tätä kautta. Puolet osingoista valuu kuitenkin muille sijoittajille.
UPM:n energiaosasto toi yhtiön tilinpäätöksen mukaan viime vuonna vajaat 400 miljoonan euron voitot. Koko yhtiö maksaa osaketta kohden 1,5 euron osingot.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
