Lasten omaisuutta pitää hoitaa huolella ja vaalien – tiesitkö, että ilmoitusraja viranomaiselle menee 20 000 eurossa?

Lapsen opastaminen vastuulliseen rahankäyttöön kannattaa aloittaa jo nuorena. Kuva: Jukka Pasonen

Moni vanhempi tai muu sukulainen saattaa miettiä omaisuuden kartuttamista lapsen nimiin. Silloin kannattaa huomata, että alaikäisen lapsen omaisuus on ilmoitettava holhousviranomaiselle ja lapsen omaisuuden edunvalvonta rekisteröitävä silloin, kun omaisuuden arvo ylittää 20 000 euroa.

Lapsen huoltajat eli käytännössä vanhemmat ovat lähtökohtaisesti hänen edunvalvojiaan. Edunvalvojia puolestaan valvoo holhoustoimi, joka toimii Digi- ja väestotietoviraston eli entisten maistraattien alaisuudessa.

"Lapsilla on kaikenlaista omaisuutta. Vastuu omaisuudesta on edunvalvojalla, ja laki säätelee alaikäisen omaisuuden hoitoon liittyviä vastuita ja velvoitteita", sanoo ylitarkastaja Mikaela Björklund Digi- ja väestötietovirastosta.

Omaisuuden 20 000 euron arvoon lasketaan kaikki lapsella oleva omaisuus. Sitä voivat olla pankkitileillä olevat rahat, mahdolliset osakkeet, lapsen nimiin säästetyt rahasto-osuudet, säästövakuutukset, metsäomistukset, osuudet maatiloista, asunnoista ja muusta mahdollisesta. Myös kuolinpesäosuudet lasketaan lapsen varoihin mukaan, jos niitä on. Lapsen omaisuutta ovat myös omaisuudesta syntyvät tulot, kuten vuokra-, korko- ja osinkotuotot.

Björklund muistuttaa, että varallisuudesta puhuttaessa kyse on bruttovaroista, siitä ei siis vähennetä pois mahdollisia velkoja vaikkapa kuolinpesässä. 20 000 euron ilmoitusraja voi siten tulla yllättävänkin nopeasti vastaan.

Raja on käsillä esimerkiksi, jos kaksi vanhempaa tekee kumpikin kahdesti maksimaalisen verovapaan lahjoituksen lapselleen. Alle 5 000 euron lahjoituksen saa tehdä verovapaasti kolmen vuoden välein. Vaikka varallisuus olisi peräisin vanhemmilta, on sitä hoidettava lapsen edun kannalta järkevästi, eikä lapsen varoja voi lainata ilman holhoustoimen lupaa.

Mikaela Björklund Digi- ja väestötietovirastosta suosittaa vanhempia ja muita lapselle omaisuutta kartuttavia tutustumaan ennakolta, mitä lapsen omaisuuden ilmoitusvelvollisuus ja varojen hoito tarkoittavat. Kuva: Jarno Mela

Lapsen edunvalvojan, eli yleensä siis vanhemman, velvollisuus on huolehtia, että lapsen varoja hoidetaan turvallisesti.

"Edunvalvoja punnitsee millaista omaisuutta hankkii lapsen nimiin. Pitäisi miettiä, että omaisuus on riittävällä varmuudella säilytettävää ja siihen saadaan kohtuullinen tuotto. Muuta sääntöä ei oikeastaan ole.

"Ohje edunvalvojille on siis noudattaa huolellisuusperiaatetta ja toimia suunnitelmallisesti", sanoo Björklund.

Lapsen nimiin voi näin melko vapaasti hankkia erilaista omaisuutta, mutta osa hankinnoista vaatii luvan. Ilman lupaa voi alaikäiselle hankkia esimerkiksi kotimaan tai ETA-alueen pörssiosakkeita ja rahasto-osuuksia, mutta ei osuuksia erikoissijoitusrahastoista. Myös sijoitusvakuutuksen voi tehdä ilman lupaa, samoin hankkia osakesäästötilin, kunhan sitä kautta ostaa ei-rajoitettuja kohteita.

"Holhoustoimilaissa on lueteltu asiat, joihin lupa pitää hakea. Sen voi hakea ennakkoon tai jälkikäteen, mutta toki suosittelen, että se tehdään etukäteen ", Björklund sanoo.

Lupaa vaativat esimerkiksi asunnon tai kiinteistön osto tai myynti tai vaikkapa perinnönjako. Jos lapsella on osuus esimerkiksi maatilasta, metsästä tai asunnosta, omaisuuden myynti vaatii holhousviranomaisen hyväksynnän ennen kaupan loppuun vientiä.

Toisinaan lapsen etu voi vaatia, että edunvalvojaksi nimetään tilapäisesti joku toinen kuin huoltaja. Tilanne voi tulla vastaan vaikkapa silloin, jos edunvalvojan alaikäinen ja täysi-ikäinen lapsi ovat osakkaina kuolinpesässä, jossa on tarkoitus tehdä perinnönjako tai jos edunvalvoja myy omaisuutta alaikäiselle tai toisin päin.

Säästämisen lapselle voi aloittaa jo nuorena. Ilmoitusvelvollisuuden 20 000 euron raja on käsillä jo silloin, jos alaikäinen lapsi saa kahdelta taholta kahdesti maksimaalisen verovapaan lahjoituksen. 

Jos lapsi on saanut perintönä tai hän muuten omistaa metsää tai maatilan, saa huoltaja kehittää pitkälti tilaa kuten muutoinkin. Tiettyihin toimiin vaaditaan kuitenkin lupa holhousviranomaiselta, esimerkiksi puunmyynti on sellainen.

"Jos puukauppoja tehdään säännöllistä, voidaan metsäsuunnitelma vahvistaa meillä. Silloin jokaiseen yksittäiseen kauppaan ei enää tarvitse erikseen hakea meidän lupaa, jos kaupat tehdään suunnitelman mukaisesti."

"Se tuo myös taloudellista helpotusta, kun kuluja ei tule niin paljon lapselle. Jokainen lupahan on maksullinen.", Björklund sanoo.

Maataloudessa aktiiviseen tilanpitoon liittyvät toimenpiteet eivät vaadi holhousviranomaisilta erillisiä lupia, vaan edunvalvojat saavat esimerkiksi myydä viljaa, ostaa lannoitteita, rehuja, konekalustoa kuten tilanhoidossa yleensä.

Maatilaomaisuuden hoitoa viranomaiset valvovatkin pitkälti vuosittaisen kirjanpitoaineiston ja veroilmoitusten avulla.

Sama on tilanne, jos lapsella on esimerkiksi omaisuutena asunto tai osa siitä. Sijoitusasunnon talouden hoitoa valvotaan käytännössä kirjanpidon ja vuositilin eli vuosiselvityksen kautta. Vanhemman on mahdollista hankkia lapsen nimiin lapsen rahoilla asunto-osake. Sen hankinta vaatii kuitenkin jälleen luvan, minkä saanti ei ole itsestäänselvyys. Myös lainanotto asunnonhankintaa varten lapsen nimissä on mahdollista, jos huoltaja pystyy osoittamaan, että kauppa on järkevä ja laina tulee hoidetuksi esimerkiksi vuokratuloilla.

Luvanvaraisiin toimiin kannattaa varata aikaa. Keskimääräinen käsittelyaika asioissa on Björklundin mukaan noin kaksi kuukautta, ja asiat käsitellään saapumisjärjestyksessä. Perinnönjaon käsittelyssä aikaa voi kulua enemmän, asuntokaupan käsittelyssä vähemmän.

"Missään sijoituksissa ei ole euromääräistä rajaa, vaan jos toimi itsessään on sellainen, johon tarvitaan lupa, niin se on hankittava. Oli sijoitus suuruudeltaan sata tai 100 000 euroa."

Yleensäkin lapsen rahoja käytettäessä huoltajan on syytä muistaa, että lapsen elatus on aina aikuisen vastuulla. Lapsen perusmenoja, kuten vaatteiden ostoa tai harrastuksia, ei saa rahoittaa lapsen rahoilla ilman erityisiä perusteita.

Kun lapsen omaisuus nousee 20 000 euron yli, huoltajan vastuulla on tehdä ilmoitus asiasta holhousviranomaiselle. Holhousviranomainen taas puolestaan tekee päätöksen alaikäisen edunvalvonnan merkitsemisestä holhousasioiden rekisteriin.

Tällöin rekisteriin merkityt huoltajat tulevat tilintekovelvollisiksi holhousviranomaiselle. Edunvalvonta päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Siihen asti huoltajan on tehtävä kalenterivuosittain ilmoitus lapsen omaisuuden hoidosta. Viimeiseltä vuodelta tehdään niin sanottu päätöstili lapsen syntymäpäivään asti.

Björklundin kokemus on, että huoltajat hoitavat pääsääntöisesti lapsen asioita hyvin. Ääritilanteessa lapsella on kolme vuotta päätöstilin jäljennöksen vastaanottamisesta aikaa miettiä, onko asioita hoidettu hyvin ja nostaa tarvittaessa asiasta vahingonkorvausvaatimus.

Björklundilla on muutama neuvo vanhemmille ja sukulaisille, jotka pohtivat omaisuuden kartuttamista lapsen nimiin.

"Käykää ensin tutustumassa Digi- ja väestötietoviraston nettisivuihin, mitä ilmoitusvelvollisuus ja lapsen varojen hoito tarkoittavat. Ja muistakaa säilyttää lapsen tiliotteet, tositteet ja muut asiakirjat, aina, kun hoidatte omaisuutta."

"Kannattaa myös selvittää, että lapsella on varaa lahjaveron maksuun, jos hänelle lahjoittaa omaisuutta, ettei lapsen tarvitse ottaa lainaa veron maksua varten. "