Alaskassa voi tapahtua juuri se, mitä koko Venäjän hyökkäyssodan ajan on pelätty – eikä heikoimmasta lenkistä ole epäselvyyttä

Eurooppa ja Ukraina ovat sivustakatsojia, kun Trump ja Putin neuvottelevat Ukrainan ja Euroopan tulevaisuudesta. Kuva: Timo Filpus

Uutiset|Ulkomaat

9.8.202512:41

Analyysi

Tapio Nurminen

Pahinta oli syytä pelätä, kun ensimmäiset tiedot Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamisesta tulivat julki. Nyt näyttää selvältä, että pahin myös tapahtuu.

Trump ja Putin neuvottelevat Alaskassa tulevana perjantaina Ukrainan alueluovutuksista, eli käytännössä rajojen siirtämisestä Euroopassa ukrainalaisten ja eurooppalaisten päiden yli.

Nuotit, joiden pohjalta neuvotellaan, kuulostavat ennakkotietojen perusteella pitkälti Putinin, eli itsenäiseen Euroopan valtioon hyökänneen Venäjän johtajan piirtämiltä.

Mikään ei viittaa siihen, että pakotteilla Venäjää uhannut Trump olisi pystynyt painostamaan Kremliltä merkittäviä myönnytyksiä. Putinin ehdot taistelujen lopettamiselle vaikuttavat paljolti samoilta, kuin mitä ne olivat jo kolme vuotta sitten.

Nobelin rauhanpalkintoa havittelevalle Trumpille tärkeintä näyttää olevan se, että hän pääsee hieromaan rauhaa, maksoi mitä maksoi. Ja kohtuullisen selvää myös on, kuka korkean hinnan maksaa.

Vahvistamattomien ennakkotietojen perusteella Ukraina menettäisi merkittävän osan alueistaan ja olisi kiistaton häviäjä Trumpin kehumissa ”aluevaihdoissa”. Myös Ukrainan itsemääräämisoikeus on kapenemassa.

Akuutisti huolestuttavin piirre on se, että Ukrainan rajojen siirtämisestä on tarkoitus sopia ensin ja tulitauko alkaa vasta sitten. Eli Ukraina menettäisi pelin jo ennen kuin varsinaisesta kestävästä rauhasta päästään neuvottelemaan.

Sekä Euroopan johtajia että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä kaiketi kyllä kuullaan. Ukrainan ja sen eurooppalaisten liittolaisten on tarkoitus neuvotella USA:n edustajien kanssa yhteisestä linjasta ennen perjantain huipputapaamista.

Kokonaan toinen asia on, piittaako Trump tämän neuvonpidon tuloksista.

Presidentti Zelenskyi voi tietysti yrittää torjua Trumpin ja Putinin neuvotteleman rauhansuunnitelman. Periaatteessa hänen on pakko tehdä niin, jos tai kun Ukrainalta edellytetään alueluovutuksia. Sen määrää maan perustuslaki.

Ukrainan perustuslaki on kuitenkin heikko kortti siinä pelissä, jota Trump ja Putin nyt pelaavat.

Yhdysvaltain presidentti voi yksinkertaisesti pakottaa Zelenskyin sietämättömään rauhaan ilmoittamalla, että sotilaallinen tuki Venäjän hyökkäystä torjuvalle maalle loppuu.

Euroopan johtajien viimeaikaisten imelien Trump-liehittelyjen perusteella Zelenskyi tuskin saa eurooppalaisilta liittolaisilta sitä tukea, jota hän kipeästi tarvitsisi. Eurooppa voi jopa olla koko näytelmän heikoin lenkki.

Yhdysvaltain presidentillä on käsissään monta korttia, joilla hän pystyy painostamaan Eurooppaa hyväksymään Putinin määrittelemät katkerat rauhanehdot – eli pettämään Ukrainan.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Donald Trump sopivat reilu viikko sitten USA:n ja EU:n välisistä tulevista kauppasuhteista. Sovun yksityiskohdat ovat kuitenkin edelleen levällään. Kuva: EU comission

Niin Suomen kuin muidenkin EU-maiden johtajat kiirehtivät kiittelemään heinäkuun lopussa Skotlannissa saavutettua EU:n ja USA:n kauppasopua, koska se takaa siedettävät tullit ja tuo kuulemma vakautta. Todellisuudessa mistään ei vielä sovittu saati vahvistettu.

Koska kaikki on auki, mikään ei estä Trumpia uhkaamasta EU-maita kirvelevillä jättitulleilla, jos Putinin kanssa hierottuun rauhaan ei suostuta. Onko huono rauha silloin eurooppalaisille parempi vaihtoehto, kuin sodan jatkuminen ja Euroopan kompuroivaa taloutta rokottavat tullit?

Eivätkä tullit edes ole Trumpin järein painostuskeino.

Haagin Nato-kokouksen jälkeen Euroopassa juhlittiin USA:n presidentin lupauksia sitoutua Natoon ja Euroopan puolustamiseen. Siitä oltiin myös valmiita maksamaan korkea hinta selvästi entistä suurempina puolustusmenoina.

Entä jos Trump sanoo, ettei hän sittenkään sitoudu mihinkään, jos Ukrainan rauhanratkaisu kaatuu Euroopan niskurointiin. Onko esimerkiksi Suomen hallitus silloin valmis liittymään rintamaan, joka panee kovan kovaa vastaan?

Trumpin ja Putinin tulevan perjantain huipputapaaminen nostaa vääjäämättä pintaan muistot Euroopan historian synkimmistä luvuista. Alaska (2025) saattaa olla seuraava München (1938) tai Jalta (1945).

Edelleen sekä hyvässä että pahassa pitää kuitenkin muistaa: Trumpin kohdalla varmaa on vain epävarmuus entistä arvaamattomammista käänteistä.