Halutaanko riitaisia peruskuntia?
Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoitus 27.3. oli otsikoitu: ”Katastrofi lähellä sote-uudistuksessa”. Oli erittäin onnistunut pääkirjoitus.
Sama katastrofi odottaa niin sanotun kuntauudistamisen kanssa.
Säätytalolla hyvin pieni porukka päätti suuntaviivat Suomen historian ehkä suurimmalle uudistukselle. Hallituksen pihtisynnyksen jälkeen meni kuukausia, ettei kuntauudistus-pakertamisesta kerrottu julkisuuteen yhtään mitään. Viimein tuli kuntakartta ja sen repijäiset eduskunnassa.
Kuntauudistamisen valmistelulle on ollut tyypillistä se, että siinä ei ole haluttu kuunnella asiantuntijoita eikä kuntia ja Suomen perustuslain yli ei ole ainoastaan kävelty, vaan sen päällä on hypitty tasajalkaa. Kuntien perustuslaillinen itsemääräämisoikeus on ollut lähinnä huono vitsi kuntauudistamisessa ja sille ei ole annettu pienintäkään arvoa.
Lain valmistelu on siten ollut perustuslain vastaista, täydellisen röyhkeää ja sanelevaa. Oikea osoite hallitukselle olisi siten valtakunnanoikeus!
Ahvenanmaan ”kuntauudistuksesta” vaaleissa hävinneitten hallitus ei puhu tavuakaan. Vaikka Ahvenanmaalla on kuinka itsehallinto, se on osa Suomea ja siten kansalaisten yhdenvertaisuudesta ei voida puhua yhtään mitään kuntauudistamisen osalta, vaan mannersuomalaisten oikeustajua ja oikeutta tasa-arvoon loukataan tältäkin osin mennen tullen.
Vuoden 2011 eduskuntavaalien vaalitentissä Kokoomuksen suulla Jyrki Katainen lupasi, että ”Kokoomus ei kannata kuntien pakkoliitoksia”. Myöhemmin Katainen on todennut, että ”kuntauudistus toteutetaan tarvittaessa pakkotoimin”.
Sama Katainen on todennut myös, että ”Pakolla ei tule hyviä liitoksia”.
Mikä näistä on Kataisen oikea mielipide? Näyttää vahvasti siltä, että ”Tarvittaessa pakkotoimin”, on se todennäköisin vaihtoehto. Myös välillinen pakko on ihan sama pakko kuin välitönkin ja sehän on jo nyt päällä, esimerkiksi valtionapujen leikkausten kautta!
Hallituksen luoma täydellinen sekasotku asian suhteen on selviö. Mielipuolisinta on se, että kunta- ja sote-uudistamista ajetaan vain läpi, eikä mietitä tilannetta sen jälkeen!
Mikä ihmeen ”voitto” se olisi, että kunnat saataisiin pakottamalla yhteen, jos sen jälkeinen yhteistyö keskuskunnan ja siihen liitettyjen kuntien välillä ei toimi?
Kaikki viittaa tällä hetkellä siihen, että kyseinen yhteistyö ei toimisi ja monet (jo nykyiset) liitoskunnat katuvat syvästi liitostaan.
Miten kuvitellaan, että sanelemalla aikaan saaduista liitoksista tulisi jotain myönteistä?
Liitettyjen kuntien (vain maksajan rooli) ei tarvitse paljoa tehdä, niin suurkunta on ongelmissa. Siihen riittää todennäköinen yhteistyöhaluttomuus ja laajamittaisesti valittamalla joka asiasta voidaan hallinto panna solmuun.
Tätäkö (todennäköistä seurausta) hallitus ihan oikeasti haluaa?
Selvää on, että liitoksista syntyisi riitaisia peruskuntia. Jyrki (”pakolla ei tule hyviä liitoksia”) Kataisen kannattaisi uskoa edes itseään asiassa.
Sakari Sormunen
ruiskumestari evp.,
yrittäjä
Hollola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
