Liman tulokset tahdittavat YK-ilmastosopimusta
Kokouksessa sovitaan seuraavan kansainvälisen ilmastosopimustekstin keskeisistä elementeistä, ei niinkään vielä sopimuksen yksityiskohdista.
Uusi YK:n maailmanlaajuinen ilmastosopimus allekirjoitetaan ensi vuoden marraskuussa Pariisissa järjestettävässä konferenssissa.
Limassa niin sanotussa COP20-tapaamisessa (Conference of the Parties) eri osapuolet tapaavat viimeistä kertaa ennen Pariisia.
Suomen kantoja kokouksessa esittelee pääneuvottelija Harri Laurikka. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) liittyy kokouksen toisella viikolla. Suomesta kokousvaltuuskuntaan on nimetty 44 henkeä.
Laurikan mukaan Suomi vaikuttaa aktiivisesti neuvotteluissa EU:n sisällä. Suomi on lisäksi johtanut Pohjoismaiden toimintaa viime vuodet.
Kokouksessa etsitään tasapainoa uudelle sopimukselle. Sen mukaisesti kehittyneet maat sitoutuvat päästöjen vähentämiseen. Vastaavasti kehittyvät maat sopeuttavat omaa toimintaansa ja vastineeksi ne saavat toimilleen rahoitusta.
Maapallon lämpenemisen hillitseminen on sopimuksen keskeisimpiä asiakysymyksiä. Ilmastotieteilijöiden mukaan ilmaston lämpeneminen olisi saatava rajoitettua kahteen asteeseen, mieluummin huomattavasti sen alle.
Varsinaiseen sopimukseen liittyviä avoimia kysymyksiä on useita.
Niitä esitellään esimerkiksi ympäristöministeriön ylläpitämässä blogissa, joka käsittelee ilmastoneuvotteluja.
Suomalaisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen mielestä jo Limassa eri maat voivat osoittaa, että ilmastokriisin torjumiseksi on olemassa yhteiset näkemykset.
Hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää vähentämällä fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen ja öljyn, käyttöä. Järjestöjen mielestä niistä pitäisi luopua kokonaan vuoteen 2050 mennessä.
Ilmaston lämpenemistä torjuttaisiin myös, jos energiantuotannossa siirryttäisiin entistä enemmän uusiutuvaan energiaan.
Ilmastokokouksen aikana jatkunee myös ilmastorahaston neuvottelukierros. Mahdollisesti uudet rahoittajamaat, kuten Kanada ja Latinalaisen Amerikan maat, suunnittelevat mukaantuloa.
Viime viikolla 21 valtiota antoivat Berliinissä ensimmäiset sitoumukset. Rahoituslupauksia on saatu nyt vuoksiksi 2015–2018 yhteensä 7,4 miljardin euron edestä.
Suomen osuus rahastosta on 80 miljoonaa euroa. Ensimmäisen vuoden kustannus on 34,7 miljoonaa euroa ja se rahoitetaan päästökaupasta saatavilla tuloille.
Loput potista annetaan lahja-apuna.
Rahaston tarkoituksena on tukea kehitysmaita ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Rahaston perustamisesta päätettiin jo 2010.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
