Kotimainen ruokahalutaan turvata

Suomalaiset kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa. Ajatuspaja e2:n, Maaseudun

Sivistysliiton ja MTK:n tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista haluaa, että ruuantuotanto säilyy Suomessa jatkossakin.

Suomalaisilta löytyy myös ymmärrystä viljelijöiden työtä kohtaan, ja kotimaista ruokaa pidetään turvallisempana kuin EU:n ulkopuolelta tulevaa ruokaa. Ruuan alkuperä haluttaisiin esille myös ravintoloissa sekä koulu- ja työpaikkaruokailussa.

Kotimaisen ruuantuotannon arvostus ei kuitenkaan aina yllä ostopäätöksiin saakka. Vajaa kolmannes kyselyyn vastanneista valitsee ruokakassiinsa tuotteet hinnan perusteella riippumatta siitä, missä ruoka on tuotettu.

Nuoria pidetään yleensä ympäristötietoisempina kuin varttuneempia kuluttajia. Näin ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan ole. Nuoret ja opiskelijat painottavat muita harvemmin kotimaisuutta, ympäristöasioita ja eläinsuojelua.

Tutkimusta esitelleen e2:n johtajan Karina Jutilan mielestä nuorten pienituloisuus selittää sen, että halpa hinta ajaa kotimaisuuden ohi, mutta eettisyyttä ja ympäristökantoja se ei kuitenkaan selitä.

Huolimatta siitä, että kotimaisella ruuantuotannolla on suomalaisten vankka tuki, tunnetaan viljelijöiden arki melko huonosti. Kysymyksiin maatalouden ympäristö- ja kotieläinten hyvinvointisäädöksistä sekä viljelijöiden tulotasosta tuli paljon ”En osaa sanoa” -vastauksia.

Suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että maataloustukia tarvitaan, jotta viljelijät saisivat toimeentulon työstään. Tukia ja niiden vaikutusta ruuan hintaa sen sijaan ei osata yhdistää toisiinsa.

Maataloustukien vaikutus ruuan kuluttajahintaan on suurelle osalle suomalaisista

hämärän peitossa. Vain neljännekselle vastaajista oli selvä, että maataloustukien ansiosta ruoka on kaupoissa edullisempaa kuin se olisi ilman tukia.

Maataloustuet nousevat yleensä keskusteluun silloin, kun maataloustukien saajat julkistetaan. Silloinkin yleensä keskustellaan siitä, kuinka

paljon julkisuuden henkilöt näitä tukia saavat. Tukien merkitys tavalliselle maatilalle ja lopulta ruuan hintaan jää hyvin vähälle huomiolle.

Se, että suomalaiset haluavat säilyttää kotimaisen ruuantuotannon ja ymmärtävät maataloustukien merkityksen tuotannon mahdollistajana, antaa suomalaisille neuvottelijoille EU:ssa hyvän selkänojan.

Eilen alkoivat Brysselissä neuvottelut EU:n budjetista vuosille 2014–2020. Neuvotteluista on ennakoitu vaikeita, koska jäsenmaiden taloudet ovat talouskriisin seurauksena kuralla. Marraskuussa neuvottelut päättyivät tuloksetta, koska nettomaksajat ja nettosaajat eivät

päässeet sopuun budjetin koosta.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtamaan Suomen neuvotteluryhmään kuuluu myös

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri

Alexander Stubb (kok.).

Stubb vakuutti blogissaan viikko sitten, että maataloustuen säilyttäminen nykyisellään tai lähellä sitä on Suomen tavoite EU:n budjettineuvotteluissa. Stubb perusteli tavoitetta muun

muassa sillä, että Suomi on jo nyt EU:n budjetin nettomaksaja. Maatalous- ja aluetuet ovat

suurimmat rahavirrat EU:sta takaisin Suomeen.

Lisäksi hän muistutti, että olemme Suomessa

päättäneet tukea maatalouttamme, jotta

saisimme jatkossakin syödä kotimaista ruokaa. Stubb lupasi hoitaa homman kotiin.

Toivottavasti Suomen neuvottelijat onnistuvat tavoitteessaan. Kysymys ei ole pelkästään

viljelijöiden mahdollisuudesta tuottaa kotimaista ruokaa myös tulevaisuudessa, vaan koko Suomen kehittämisestä.

Kataisella ja Stubbilla on paljon puolustettavaa.

Avaa artikkelin PDF