Maakuntien ja kuntien päätösvalta kaavoituksessa kasvaa
Maakuntien ja kuntien valtaa kaavoitusasioissa kasvatetaan suhteessa valtionhallintoon.
Maankäyttö- ja rakennuslakiin on tekeillä muutos, jossa maakuntien ja kuntien yhteisten yleiskaavojen vahvistusmenettely poistuu.
Hallituksen esityksellä pyritään nopeuttamaan maakuntakaavoituksen ja kuntien yhteisen yleiskaavoituksen päätöksiä ja muutoksenhakua.
Maakunnan liittojen itsehallinnollista roolia maankäytön suunnittelussa aiotaan korostaa.
”Tällä hetkellä maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Jos eri ministeriöt ovat lausunnoissa erimielisiä, asia siirtyy valtioneuvoston päätettäväksi”, hallitusneuvotteluissa asumisryhmää vetänyt keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen toteaa.
Jatkossa ympäristöministeriö ei enää vahvista kaavaa.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelman keskeinen tavoite kaavoituksessa on prosessien sujuvoittaminen.
Tällä tavoin luodaan edellytyksiä nopeammin etenevälle rakentamiselle.
Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Vanhasen mukaan hallitus pyrkii huolehtimaan siitä, että maaseudulla saa jatkossa rakentaa nykyistä merkittävästi vapaammin.
”Lähtökohtana pitää olla, että maakuntakaava on hyvin yleispiirteinen ja ottaa kantaa vain sellaisiin asioihin, joilla on maakuntatason vaikutusta. Muutoin kaavoituksesta pitää päättää kunnassa”, Vanhanen linjaa.
Maakuntakaavojen vahvistaminen jää maakuntaliitoille. Elykeskusten ja ympäristöministeriön valtaa pienennetään.
”Elykeskuksen roolia maankäytössä muutetaan konsultoivaksi ja kuntien päätösvaltaa lisätään”, Vanhanen taustoittaa.
”Hallitusohjelman henki on, että maaseudulle rakentamista pitää helpottaa. Tämä koskee myös esimerkiksi rantarakentamista sekä vapaa-ajanasuntojen muuttamista pysyviksi asunnoiksi.”
Vanhanen uskoo, että maaseudulle rakentamisen vapauttamisella luodaan uutta työtä ja kasvua.
”Koko uudistuksen henki on, että annetaan vasaroiden paukkua vapaammin. Samalla luodaan taloudellista toimeliaisuutta, joka auttaa Suomea työllisyydessä ja talouskasvussa.”
Hallitus on linjannut myös, että suunnittelutarvealueiden lukkiutuneeseen tilanteeseen puututaan.
”Suunnittelutarvealueista on käytännössä monilla alueilla muodostunut ikuinen rakennuskielto. Viranomaisilla on täysi harkintavalta, annetaanko rakennuslupaa vai ei. Tällaisia ongelmia on ilmennyt paljon eri puolilla maata”, Vanhanen sanoo.
Suunnittelutarvejärjestelmää lievennetään, mutta keinoista siihen ei ole vielä olemassa tarkkoja päätöksiä.
”Riesa kohdistuu lähinnä kasvukeskusten ympärysalueille. Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun lähialueet sekä käytännössä melkein koko Uusimaa ovat tällaisia alueita.”
Vanhanen peräänkuuluttaa myös kuntien omaa vastuuta.
”Jos tahtotila on kunnissa oikeanlainen, mahdollisuuksia varsin vapaaseen rakentamiseen on.”
”Mutta jos kunta on määritellyt laajoja alueita suunnittelutarvealueeksi, ei rakennusluvan myöntäminen ole sen jälkeen enää omissa käsissä.”
Jukka Koivula
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
