Ranskan susikanta kasvaa nopeasti
BRYSSEL (MT)
Ranskan susikanta on asiantuntija-arvioiden mukaan kasvanut viime vuosina noin 20 prosentin vuosivauhtia.
Riista- ja ympäristöhallinto ONCFS arvioi maassa elävän 300 täysikasvuista eläintä ja satakunta pentua.
Monen muun Euroopan maan tapaan Ranskassa sudet metsästettiin sukupuuttoon 1930-luvulla.
Suojelutoimien myötä ensimmäiset yksilöt palasivat Italian rajan vastaiselle vuoristoalueelle vuonna 1992.
Hiljattain sudet ovat levittäytyneet edemmäs länteen, sekä maan koillisosassa Meusen ja Mosellen lääneihin.
Viiden vuoden aikana korvattujen susivahinkojen määrä on yli kaksinkertaistunut.
Viime vuonna petojen saaliiksi jäi yli 6 000 kotieläintä, joista valtaosa oli lampaita ja vuohia. Tänä vuonna vahinkojen määrä on kasvanut entisestään.
Ranskassa on yli 7 miljoonaa lammasta, mutta vahingot keskittyvät vuoristoseuduille, jossa laiduntavia eläimiä on vaikea suojella. Heinäkuussa 350 suden pelästyttämää lammasta putosi alas jyrkänteeltä Iséren alueella Etelä-Ranskassa.
”Ongelma on pahin etelän alppialueella. Neuvottelemme hallituksen kanssa, jotta kaatolupia saataisiin lisää”, Ranskan lammasalan toimialajärjestön puheenjohtaja Emmanuel Coste sanoo.
Paikoin tunteet käyvät kuumina. Alppialueen lampaankasvattavat ovat irtisanoutuneet kansallisen susiryhmän työstä.
Tuottajat vaativat suden poistamista EU:n luontodirektiivin ja Bernin luonnonsuojelusopimuksen tiukasti suojeltujen lajien listalta.
Virallisen kannanhoitosuunnitelman mukaan Ranskassa voitaisiin myöntää vuosittain 24 sudenkaatolupaa. Kesällä ympäristöministeri Ségolène Royal linjasi, että määrää voidaan tarvittaessa kasvattaa 36:een.
Suden voi tappaa vain tarkoin määritellyin perustein, esimerkiksi puolustustarkoituksessa.
Hallinto-oikeudet ovat peruuttaneet osan viranomaisten myöntämistä kaatoluvista, koska perusteita ei ole pidetty riittävinä.
Laittomasta suden tappamisesta voi saada Ranskassa 15 000 euron sakot tai vuoden vankeutta.
Ranskan valtio käyttää susivahinkojen torjumiseen vuosittain yhteensä 12 miljoonaa euroa. 10 miljoonaa menee ennalta ehkäiseviin toimiin, kuten aitojen rakentamiseen, ja 2 miljoonaa petovahinkojen korvauksiin.
Costen mukaan raha ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa.
”Emme halua lisää rahaa. Luontodirektiiviä pitää muuttaa ja kaatolupia pitää saada lisää”, hän vaatii.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
