Perkuujätteistä polttoainetta ja puusta autoja
Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta tuli 11.3. kuluneeksi kolme vuotta. Ajatukseni menevät japanilaisille, jotka edelleenkin kärsivät seuraamuksista. 140 000 ihmistä on evakuoituna kodeistaan ja nuorten kilpirauhassyöpä on kasvussa.
Suomessa Olkiluoto 3:n räjähtäneet rakentamiskustannukset ja ranskalaisten ja suomalaisten kumppaneiden oikeuskiistat sekä Fennovoiman vaikeudet hankkia kotimaista rahoitusta Pyhäjoen hankkeelleen kertovat karua tarinaa siitä, että ydinvoima on enää menneisyydessä elävien unelmaa.
Maailma menee kuitenkin menojaan, ja myös Suomesta löytyy useita kansainvälisen tason innovaatioita ja tahtoa luoda kotimaista, ydinvoimasta riippumatonta energiaa, joilla on vaikutuksia niin paikalliseen työllisyyteen ja talouteen kuin myös ympäristöön ja ilmastoon.
Ydinvoimaa on toki puolustettu myös ilmastonmuutosargumentilla. Sen riskit ja ekologiset haittavaikutukset, jätteen loppusijoittamisen ikuisuusongelma ja sen yhteys ydinaseteollisuuteen painavat vaakakupissa kuitenkin enemmän.
Teollisuus on fiksusti huomannut, että ilmastonmuutos ja kuluttajien ympäristötietoisuus tarkoittavat suuria mahdollisuuksia kotimaisille ratkaisuille. Metsäsektorin ja biotalouden innovaatioiden kasvu on ollut vaikuttavaa, samalla kun teräs-, massa- ja paperiteollisuus ovat vähentäneet energiankulutustaan. Kotimaisiin vahvuuksiin ja tulevaisuuden aloihin pitäisi nyt myös päättäjienkin herätä.
Hajautettu vihreä biotalous on yksi kiinnostavimmista nousevista sektoreista. Biokaasun ja biodieselin valmistus maa- ja metsätalouden sekä elintarviketeollisuuden sivutuotteista on niin ekologisesti kuin taloudellisestikin järkevää.
Lanta, keittiö- ja kalan perkuujätteet sekä vaikkapa männyn öljy muokkautuvat kaikki energiaksi ja polttoaineeksi. Kuluttajia ja erityisesti maanviljelijöitä kiinnostavat jatkuvasti kallistuvan öljyn ja polttoaineen kotimaiset vaihtoehdot.
Sähköautojen ja kaupunkien kaasubussien osalta on kuitenkin oltava vihreästä näkökulmasta hyvin tarkkana. Sähköautojen latausvirta kun tulee tällä hetkellä pääasiassa ydinvoimalasta ja LNG-kaasu voi olla myös luontoa, terveyttä ja pohjavesiä tuhoavaa liuskekaasua.
Maailman autoteollisuus on saanut jo tuta suomalaisten innovaatiokyvyn: Saksan automessuilla esiteltiin täysin puusta tehty auto. Metsätalouden sivutuotteena syntyneessä nanokuituteknologiassa piileekin monien mahdollisuuksien tulevaisuus.
Ilmasto- ja ympäristöpäätökset voidaan tehdä niin, että ne hyödyttävät vihreiden tavoitteiden lisäksi myös kuluttajia, yrittäjiä kuin kotimaista teollisuuttakin. Monisidosryhmäisen yhteistyön tulee olla kotimaisen energia-, talous- ja teollisuuspolitiikan vahvuus.
Anne Bland
varapuheenjohtaja
Vihreä liitto
Huittinen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
