Huomenna Brysselissä saattaa selvitä, mille tasolle maataloustuet keikahtavat – MTK vaatii lisärahoitusta: "Jokainen euro merkitsee"
MTK toivoo unionin rahoitusneuvotteluiden ratkeavan mahdollisimman pian, jotta yhteisen maatalouspolitiikan cap-uudistus voisi edetä.
Juha Marttila. Kuva: Kari SalonenNeuvottelut EU:n yli tuhannen miljardin budjetista käynnistyvät huomenna torstaina, kun johtajat kokoontuvat parsimaan kokoon vuosien 2021–2027 budjettia.
Pohjana neuvotteluille on Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin esitys.
Michelin ehdotus EU:n monivuotisen budjetin kokonaistasoksi on 1 094 miljardia euroa. Suomi tavoittelee tätä maltillisempaa budjettia.
Huippukokouksen käsittelemä ehdotus laskisi maatalouden kokonaisrahoitusta 14 prosentilla nykyisestä. EU-parlamentin maatalousvaliokunnan puheenjohtaja kommentoi Michelin ehdotusta kärkkäästi Twitterissä.
"Tässä on tulossa maataloudelle yli 50 miljardia euroa vähemmän kuin nykyisessä vuosien 2014–2020 budjetissa. Jos haluamme saavuttaa (EU:n uuden ilmasto- ja ympäristösopimuksen) Green Dealin, viljelijät on otettava mukaan ja he tarvitsevat asianmukaista rahoitusta", Norbert Lins painotti.
Maatalouden tuleva EU-rahoitus aiheuttaa ristivetoa unionin jäsenmaiden keskuudessa.
Joidenkin maiden mielestä maatalouden ja aluekehityksen tukeminen ei kuvasta modernia EU-budjettia, vaan rahaa pitäisi laittaa perinteisten rahoituskohteiden sijaan enemmän esimerkiksi puolustukseen, rajavalvontaan ja tutkimukseen.
Maataloustukien välillä on myös näkemyseroja. Keskustelua tullaan käymään loppuviikolla siitä, kumpaa rahoitetaan vahvemmin: maatalouden niin kutsutun "ykköspilarin" suoria tukia vai "kakkospilarin" maaseudun kehittämistä.
Suomi ja Itävalta hakevat vahvempaa kakkospilaria, josta rahoitetaan maaseudun kehittämisohjelmia. Näistä ohjelmista on rahoitettu Suomessa rakennetuet, luonnonhaittakorvaus ja ympäristökorvausjärjestelmä.
Tietyt jäsenmaat – Hollanti, Saksa, Ranska ja Tanska – haluavat käyttää sen sijaan suhteellisesti suuremman osan suoriin hehtaarikohtaisiin tukiin.
Oman lisänsä neuvotteluihin tuo oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka on Michelin ehdotuksessa kooltaan 7,5 miljardia euroa. Tällä halutaan kirittää jäsenmaita siirtymään pois fossiilisesta energiasta.
MTK:n viesti rahoituskeskusteluihin on selvä: maaseudun kehittämistä tulee tukea tarpeeksi, jotta sillä voidaan vastata ilmastonmuutoksen – ja uuden EU:n ilmastosopimuksen (Green Deal) – vaatimuksiin.
”Työkalut vastata EU:n haasteisiin löytyvät kakkospilarista. Ohjelmien rahoitus ykköspilarin kautta toisi viljelijöille raskasta byrokratiaa”, puheenjohtaja Juha Marttila sanoo.
Suomen tavoitteena on saada 10 miljardia lisää maaseudun kehittämiseen. Toistaiseksi Michelin kaavailema budjettipaperi on kuitenkin tyrmännyt Suomen toiveet.
MTK:n mielestä kansallista tavoitetta voitaisiin hilata vieläkin ylöspäin tai ottaa vaihtoehtoisesti käyttöön luovia ratkaisuita. Viimeksi Suomelle myönnettiin 600 miljoonan niin kutsuttu maaseutukirjekuori helpottamaan leikkauksia.
”Jos Suomen tavoittelemaa 10:tä miljardia ei saada, täytyy keksiä erityisjärjestelyjä. On pöyristyttävää, jos jäsenmailta vietäisiin työkalut vastata komission huutoon. Maaseuturahoituksessa jokainen euro merkitsee”, Marttila viittaa kasvaneeseen ilmasto- ja ympäristökunnianhimoon.
Marttila ei sen tarkemmin määrittele, millaisia ratkaisuja hän EU:lta toivoo.
"Jos muita jäsenmaita ei kiinnosta, Itävallalle ja Suomelle voidaan tehdä omat ratkaisunsa. Jos ei kirjekuorilla, niin jollain muulla tavalla", Marttila luottaa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
