SDP:n Koskinen luopuisi vastuukunnista
Kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) on nähnyt perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana niin paljon ongelmia hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) uudistuksessa, että hän esittää nyt vaihtoehtoista mallia.
Palveluverkostoa katsottaisiin seutukunnittain ja palveluiden järjestäminen jaettaisiin kuntien ja niiden muodostamien sote-alueiden kesken. Kukin kunta vastaisi suoraan osuudestaan yhteisen sote-alueen kustannuksista ja velvoitteista. Mikään kunta ei toimisi hallituksen esittämänä vastuukuntana, vaan osallistuisi päätöksiin asukasmääränsä perusteella.
”Uudentyyppinen kevennetty malli sopisi perustuslakiin ja kuntalaisten itsehallintoon, mutta hyötyisi sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämisestä.”
Koskisen mielestä myös työntekijät voisivat työskennellä samassa palvelussuhteessa sekä kunnalle että sote-alueelle.
”Vaikeilla muutosprosesseilla pelottelu ei silloin johtaisi osaajien pakoon osasta maata eikä yksityiselle puolelle. Ei tarvittaisi myöskään viiden vuoden irtisanomissuojaa. Kynnys kuntaliitoksiin alenisi ajan myötä, kun palvelut ja henkilöstö olisivat jo yhteisiä.”
Vastuukuntamallissa on ongelmia: 50 000 asukkaan kunta joutuisi vastaamaan koko maakunnan erikoissairaanhoidosta. Pienelle kunnalle jäisi vain maksajan rooli ilman päätösvaltaa, jos demokratiavajetta ei pystytä paikkaamaan uusilla kunnan sisäisillä toimielimillä.
”Äärimmäisen hankalaa”, Koskinen sanoo.
Perustuslakivaliokunnan mietittäväksi tullee, säädetäänkö lait yksinkertaisessa vai perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Hallitus viilaa nyt esitystään ensin mainitun suuntaan. Se päätti esimerkiksi sallia alle 20 000 asukkaan kunnan kuulumisen suoraan sote-alueeseen ilman perustason eli muiden kuntien väliporrasta.
”Se oli pikaoikaisu, koska ongelma oli niin selvä”, Koskinen sanoo.
Koskinen suojaisi omassa mallissaan pienen kunnan palveluita esimerkiksi siten, että palveluverkon supistamispäätöksissä edellytettäisiin vaadittaisiin reilu enemmistö.
Perustuslakivaliokunta ottaa näillä näkymin ensi keväänä kantaa hallituksen kunta- ja sote-uudistuksiin, valtionosuusuudistukseen, kuntalakiin ja kuntarakennelain mahdollisiin muutoksiin.
Koskisen mielestä oppositio pitäisi vetää mukaan valmisteluun, sillä niin on nyt toimittu kuntalain valmistelussa. Myös edellisten hallitusten Paras-hanketta tehtiin kolmella vaalikaudella.
Keskusta on todennäköisesti seuraavassa hallituksessa, ja se on arvostellut jyrkästi hallituksen kunta- ja sote-uudistuksia. ”Laaja parlamentaarinen valmistelu antaisi uudistuksille hyväksyttävyyttä eikä politiikasta tulisi sahaamista.”
Kuntarakennelaki tuli voimaan heinäkuussa, mutta jo loppukesästä hallitus esitti siihen lisäystä: pakkoliitosmahdollisuutta kaupunkiseuduilla, yhtenäisen yhdyskuntarakenteen nimissä ja ilman vaatimusta talousvaikeuksista.
”Se tuli meidän ryhmälle ihan puskista”, Koskinen myöntää.
SDP on vastustanut koko ajan kuntien pakkoliitoksia.
Myös ilmeisen yllätetyt vihreät ja RKP älähtivät heti, että pakkoliitosesitys pitää tutkia perustuslakivaliokunnassa. Samalla siellä tutkitaan liitoksiin liittyvät kansanäänestykset. Niihin Koskinen ennustaa vaikeuksia.
Hänestä ”vaikuttaa kovin vaikealta löytää toimivaa ja perustuslakiin sopivaa” tulkintaa kunnallisesta itsehallinnosta, jos ison naapurikunnan äänet jyräävät.
Perustuslakivaliokunta on vaikuttanut kuntauudistuksiin liittyen kovin varovaiselta sanankäänteissään. Koskisen mukaan se johtuu siitä, että valiokunta ottaa kantaa vasta valmiisiin lakiesityksiin.
Kunta- ja soteuudistukset ovat voineet herättää kysymyksiä valiokunnan puolueellisuudesta, sillä hallitus hakee lakiesityksilleen hyväksynnän perustuslakivaliokunnalta, joka on poliittinen elin ja voimasuhteiltaan hallituksen ”puolella”.
Esimerkiksi pääministeri on sanonut, että ”perustuslain tulkinnat ovat osoittaneet rajoitteita uudistuksessa”. Keskusta ja perussuomalaiset taas ovat vetäneet valiokunnassa tiukempaa linjaa kuntarakennelain ja liitosselvitysten suhteen kuin kokoomuksen ja SDP:n edustajat.
Koskisen mukaan valiokunnan 17 jäsentä toimii kuitenkin ilman puoluevärejä, oikeuslähtöisesti ja asiantuntijoita kuunnellen. Jäsenistä neljällä on juristin koulutus.
Suomalainen järjestelmä on Koskisenkin mielestä erikoinen, mutta silti toimiva, eikä hän lämpene erillisen perustuslakituomioistuimen perustamiselle Suomeen.
”Valiokunnan luonteeseen kuluu, ettei mikään puolue painosta edustajiaan, vaan ratkaisut jätetään itsenäisen harkinnan varaan. Virkavallan kunnioitus on Suomessa korkeaa eikä ihmeempiä huteja ole tullut.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
