Arkkitehti loi uudenpääkaupungin ilmeen

Kansallismuseossa on parhaillaan näyttely, johon on koottu C. L. Engelin koti sellaisena kuin se aikoinaan oli osoitteessa Bulevardi 18–20.

Esillä on muun muassa kodin sali, förmaaki ja makuukamari, ja niissä on esillä huonekaluja, lasia, posliinia, koruja, hopeaa ja tekstiilejä.

C. L. Engelin perheessä oli vaimo ja viisi lasta. Hänen pojistaan Carl Alexander oli arkkitehti, Ludwig Albert upseeri ja Johan Wilhelm lääketieteen ja kirurgian tohtori.

Näyttelyn lähteinä on käytetty muun muassa Engelin palovakuutusta vuodelta 1834, perukirjaa ja yleisen huutokauppakamarin pöytäkirjaa vuodelta 1840 sekä Engelin kirjeitä. Niissä hän kuvailee ajatuksiaan ja tuntemuksiaan suunnittelemistaan rakennuksista.

Kodin ohella näyttelyssä esitellään myös Engelin tärkeimpiä arkkitehtonisia töitä. Keisari Aleksanteri I valitsi Carl Ludvig Engelin suunnittelemaan Helsingin, uuden pääkaupungin, keskeiset korttelit ja tärkeimmät hallintorakennukset.

Engel oli syntynyt Berliinissä vuonna 1778 ja siellä toimineessa rakennusakatemiassa hän myös suoritti ensin maanmittarin tutkinnon ja valmistui sitten arkkitehdiksi vuonna 1804.

Uransa alkutaipaleella Engel työskenteli Preussin rakennushallituksen palveluksessa. Hän suunnitteli tuolloin muun muassa myllyjä ja patolaitteita.

Vuonna 1808 Engel siirtyi Tallinnaan, josta hän vuonna 1813 siirtyi Turkuun, ja sieltä edelleen Pietariin ja myöhemmin Helsinkiin.

Helsingissä hän toimi vuosina 1816–1824 uudelleenrakennuskomitean arkkitehtina ja sen jälkeen intendenttikonttorin päällikkönä vuonna 1840 tapahtuneeseen kuolemaansa asti.

Engelin näkyvin suunnittelukokonaisuus on Helsingin Senaatintorin kokonaisuus, jossa hän toteutti pietarilaista empireä.

Intendenttikonttorin päällikkönä hän johti maan julkisen rakentamisen valvontaa ja suunnitteli myös itse julkisia rakennuksia.

Hänen johdollaan laadittiin muun muassa Turun palonjälkeinen asemakaava sekä Tampereen, Hämeenlinnan, Porvoon, Jyväskylän ja Mikkelin asemakaavat. Monen muun ohella Engelin kädenjälki näkyy myös kirkkoarkkitehtuurissa.

Näyttelyn on tuottanut kulttuurikeskus G18. Työryhmään kuuluivat Heinolan kaupunginmuseon johtaja Kari-Paavo Kokki, kulttuurihistoriallisen esineistön asiantuntijat Arthur Aminoff ja Bernt Morelius, Kulttuurikeskus G18:n intendentti Maria Oesch-Feldt sekä Satu Torstila Satumainen Oy:stä. Lisäksi mukana oli yli 30 vapaaehtoista, jotka ovat valvonta- ja opastustehtävissä myös Kansallismuseossa.

MAIKKI KULMALA

Carl Ludvig Engel.

Koti Helsingissä, sydän Berliinissä.

Näyttely Suomen kansallis-

museossa Helsingissä 29.4. asti.

www.kansallismuseo.fi

Lähde: www.kansallisbiografia.fi

Avaa artikkelin PDF