PERJANTAIVIERAS Tarkastuslautakunta
Olen ollut neljä vuotta kotikunnassani tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Allekirjoitimme juuri neljännen arviointikertomuksen, ja siihen tämä kansalaisvelvollisuus osaltani jääkin. Lausunpa kuitenkin: kunnan tarkastuslautakunnan jäsenyys on mielenkiintoinen kokemus, jota voi suositella kelle tahansa. Siinä oppii, miten kunta toimii.
Tarkastuslautakunnan asema kunnan organisaatiossa on viime aikoina merkittävästi vahvistunut.
Se esittelee kertomuksensa suoraan valtuustolle. Tarkastuslautakunta on tavallaan kolmas piste, josta kunta katsoo kunnanhallitusta ja sen alaisia toimialoja. Tarkastuslautakunta on siis valtuuston ”silmä”, joka katsoo organisaatiota. Parhaimmillaan tarkastuslautakunta sparraa kunnanhallitusta kehittämään kunnan prosesseja.
Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Se arvioi kunnan toimintatapojen tarkoituksenmukaisuutta. Se katsoo kunnan tavoitteiden toteuttamista kuntalaisten ja palveluiden käyttäjien näkökulmasta.
Arvelen, että monella on käsitys, että tarkastuslautakunta syynäisi kuitteja ja pöytäkirjoja ja etsisi sellaista, mitä ei toivoisi löytävänsä. Siis erilaisia virheitä, ohijunailuja, ehkä rötöksiäkin. Näin tämä ei mene. Kunnan kuitit ja dokumentit katsoo valantehnyt tilintarkastaja (JHTT) apulaisineen. Tarkastuslautakunta on kiinnostunut siitä, että kunnan prosessit juoksevat oikein. Että vastuut, sijaistukset, päätöksentekoketjut, laskujen hyväksynnät ja niin edelleen ovat rakenteellisesti kunnossa.
Lautakunta pitää vuodessa toistakymmentä kokousta. Se kuulee eri toimialojen viranhaltijoita, jotka kertovat alueestaan. Se pääsee vierailemaan jäteveden putsarilla, terveyskeskuksessa, päiväkodeissa ja koulussa.
Kun kunnalla on neljä keskeistä toimialaa, on kukin toimiala vuorollaan perusteellisemman tarkastuksen kohteena. Neljässä vuodessa tulee siis käytyä läpi koko kunta.
Kun aloitimme, teimme päätöksen, ettei arviointikertomus saa olla 16:ta sivua pitempi. Lisäksi päätimme, että kriittisten havaintojen ohella siinä pitää olla kiitosta ja kehujakin, jos joku sellaiset ansaitsee. Jotta kunnanhallitus varmasti oivaltaa, mihin kohtiin pitää vastata kertomalla huomautetun asian korjaamisesta, lihavoimme nuo kertomuksen kohdat.
Toisena toimintavuonna otimme käyttöön niin sanotun toimielinten itsearvioinnin. Ideana on, että kerran vuodessa kunnan jokainen toimielin arvioi työskentelyään. Tarkoittaa siis, että jäsenet vastaavat nimettömästi A4-lomakkeelle, jossa on 16 kysymystä. Muodon pitää olla lyhyt, vuosivertailun mahdollistava ja nopeasti vastattavissa. Hyvä pohja löytyi pitkän nettinuottailun jälkeen Tohmajärveltä, ja sitä parantaen saatiin käypä itsearviointilomake.
Jokainen tarkastuslautakunnan jäsen seuraa jotakin toimialaa ja saa sen kokousasiakirjat. Loppuvuosina otimme myös tavaksi, että jokainen jäsen kirjoittaa alueeltaan pohjatekstin arviointikertomukseen. Hyvin on tuokin toiminut.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
