Sotilasyhteistyö kelpaa usean kumppanin kanssa

Valtaosa suomalaisista kannattaa yleistä asevelvollisuutta myös jatkossa. Niinisalon varuskunta Kankaanpäässä kouluttaa vuosittain noin 1 700 varusmiestä. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto

Sotilaallinen liittoutumattomuus on paras vaihtoehto joka neljännen suomalaisen mielestä. Kolme neljäsosaa on valmis sotilaalliseen yhteistyöhön joko EU:n, Naton tai Ruotsin kanssa.

Mutkikkaampi juttu on, kuka olisi paras yhteistyökumppani. Maaseudun Tulevaisuuden teettämässä kyselyssä mielipiteet jakautuvat käytännössä tasan Nato-jäsenyyden, EU:n ja Ruotsin välillä. Käytännössä yksimielisesti kumppania haetaan mieluummin lännestä kuin idästä.

Perusratkaisu Suomen maanpuolustuksessa on yleinen asevelvollisuus. Yli 80 prosenttia mielipiteensä ilmaisseista haluaa, että niin on jatkossakin.

Vahvimmin yleisen asevelvollisuuden kannalla ovat ne, jotka äänestivät perussuomalaisia tai keskustaa viime kuntavaalissa.

Epäröintiä on eniten vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjissä. Vihreistä joka neljäs turvaisi palkka-armeijaan. Kaikista vastaajista niin tekisi joka kuudes. Palkka-armeijan suosio on sitä suurempi, mitä nuorempi vastaaja.

Nato-jäsenyys olisi paras sotilaallisen yhteistyön muoto joka neljännen mielestä. Eniten Nato-jäsenyyden kannattajia on kokoomuksen ja RKP:n äänestäjissä. Heiltä Nato saa joka useamman kuin joka kolmannen maininnan, ja jopa toisen silloin kun saa nimetä useita vaihtoehtoja.

Myös perussuomalaisten keskuudessa Nato on suosituin vaihtoehto yhdessä liittoutumattomuuden kanssa. Muihin kuin Natoon ja omaan apuun perussuomalaiset eivät sotilaskriisissä juuri luota.

Nuivimman vastaanoton Nato saa vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjiltä.

EU-yhteistyötä kannattavat ennen muuta vihreiden äänestäjät. Myös demareille EU-yhteistyö olisi mieluisin. Sotilaallisena ratkaisuna siihen luottavat vähiten perussuomalaisten ja keskustan äänestäjät.

Yhteistyöhön Ruotsin kanssa turvaisivat useimmin kristillisdemokraattien ja keskustan äänestäjät. Keskustalaisille liittoutumattomuus olisi yhtä mieluinen vaihtoehto. Kristillisdemokraateille kelpaisi Nato yhtä hyvin kuin Ruotsi.

Liittoutumattomuuden kannalla ovat useimmin vasemmistoliiton, keskustan ja perussuomalaisten äänestäjät. Heiltä liittoutumattomuus saa joka kolmannen maininnan parhaaksi vaihtoehdoksi.

Vasemmistoliiton äänestäjille liittoutumattomuus on suosituin vaihtoehto ennen Ruotsi-yhteistyötä. Keskustalaisilla Ruotsi on lähes tasoissa liittoutumattomuuden kanssa. Perussuomalaisilla Nato-jäsenyys on yhtä suosittu kuin liittoutumattomuus.

Vähiten liittoutumattomuuteen luottavat RKP:n äänestäjät. Vähiten suosittu vaihtoehto se on myös kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja SDP:n äänestäjille.

Käytännössä Suomi harjoittaa jo sotilaallista yhteistyötä pohjoismaiden, EU:n ja Naton kanssa. EU:lla on yhteinen turvallisuuspolitiikka, mutta se ei ole puolustusliitto. Pohjoismaiden kanssa on yhteistyötä, jonka tavoite on lisätä kunkin maan omaa erillistä puolustusvalmiutta, mutta sekään ei ole puolustusliitto. Naton kanssa Suomella on kumppanuussopimus, mutta Naton turvatakuut koskevat vain Naton varsinaisia jäsenmaita.

MT:n kyselyn toteutti Gallup Elintarviketieto. Kyselyyn vastasi hieman ennen toukokuun puoliväliä 1 142 äänestysikäistä suomalaista.

Osa vastaajista nimesi useampia vaihtoehtoja parhaaksi sotilaallisen yhteistyön muodoksi. Oheisessa kuviossa on esitetty prosenttisosuudet kaikista maininnoista.

HEIKKI VUORELA

Avaa artikkelin PDF