Liito-oravan suojelua tehostetaan liki 9 miljoonan euron hankkeella – 10 yksilöä sai seurantapannat Espoossa

Osa liito-oravista pitää seurantapantaa kaulassaan vuoden, osa puoli vuotta. Siten saadaan selville muun muassa, käyttävätkö ne rakennuksia liikkumiseen. Kuva: Laura Ahopelto

Liito-oravat napataan kiinni pesäkolon suulle asennetulla läpinäkyvällä loukulla, johon eläin putoaa pesästä lähdettyään. Panta asennetaan mahdollisimman nopeasti. Kuva: Meri Kotiaho

Espoossa on pannoitettu kymmenen liito-oravaa niiden elinympäristöjen ja kulkuyhteyksien selvittämiseksi. Radioseurannalla pyritään parantamaan liito-oravien suojelua.

Tarkoitus on kehittää ja yhtenäistää toimia, joiden avulla liito-orava huomioidaan entistä sujuvammin maankäytön suunnittelussa ja metsien hoidossa.

Hanketta vetää Metsähallituksen luontopalvelut ja kumppaneita on yhteensä 18 Suomessa ja Virossa. Myös MTK on mukana edustamassa maanomistajia.

Liito-orava-Life-hanke maksaa noin 8,9 miljoonaa euroa, josta EU kattaa 75 prosenttia. Espoon osuus on runsaat 1,4 miljoonaa. Kuopion ja Jyväskylän kanssa yhteistyössä syntyy opas liito-oravan huomioimisesta kaupunkiympäristössä.

"Kyseessä on yksi suurimmista ja kunnianhimoisimmista lajisuojeluhankkeista, mitä Suomessa on koskaan ollut", kertoo ympäristöasiantuntija Laura Ahopelto Espoon ympäristökeskuksesta.

Espoossa kartoitetaan liito-oravia ja seurataan niiden elinympäristöissä tapahtuvia muutoksia kolmena vuotena peräkkäin.

Kaulaansa radiopannan saaneiden liito-oravien edesottamuksia seurataan Suur-Tapiolan alueella, joka on tiiviisti rakennettua ja johon kohdistuu yhä rakentamispaineita.

Ahopellon mukaan kartoittajia kiinnostaa erityisesti, paljonko liito-oravat vaihtelevat pesäpaikkoja, käyttävätkö ne rakennuksia liikkumiseen ja mistä kohdin eläimet ylittävät isoja valtaväyliä.

Liito-oravien heikentyneitä kulkuyhteyksiä parannellaan jo Espoossa istuttamalla puita, sovittamalla yhteen virkistyskäyttöä ja suojelua sekä hoitamalla metsiä.

Pannoitetuista liito-oravista puolet on naaraita ja puolet koiraita.

Kiinniotto tapahtui asentamalla pesäkolon suulle läpinäkyvä loukku, johon liito-orava putoaa pesästä lähdettyään.

4,95 gramman painoinen panta asennettiin mahdollisimman pian loukkuun jäännin jälkeen. Samalla liito-oravat punnittiin ja niiden sukupuoli määritettiin. Kaikki pannoitetut yksilöt todettiin täysikasvuisiksi ja päällisin puolin terveiksi.

Viisi oravista sai pannan kaulaansa jo viime syksynä. Alustavasti tiedetään, että ne liikkuivat talvella hyvin vähän mutta aktivoituivat keväällä. Liito-oravien on havaittu käyttävän liikkumiseen ja ruokailuun lehtipuiden ohella mäntyjä.

Lisäksi selvityksessä on havaittu useita uusia pesäpaikkoja ja ydinalueita. Lisää tuloksia saadaan syksyllä, kun pannat poistetaan.